hallitseminen

Finnish

Etymology

hallita +‎ -minen

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈhɑlːitseminen/, [ˈhɑ̝lːitˌs̠e̞mine̞n]
  • Rhymes: -eminen
  • Syllabification(key): hal‧lit‧se‧mi‧nen
  • Hyphenation(key): hal‧lit‧se‧mi‧nen

Noun

hallitseminen

  1. verbal noun of hallita
    1. ruling, governing
    2. controlling
    3. mastering, having mastered (having a well-developed skill)

Declension

Inflection of hallitseminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative hallitseminen hallitsemiset
genitive hallitsemisen hallitsemisten
hallitsemisien
partitive hallitsemista hallitsemisia
illative hallitsemiseen hallitsemisiin
singular plural
nominative hallitseminen hallitsemiset
accusative nom. hallitseminen hallitsemiset
gen. hallitsemisen
genitive hallitsemisen hallitsemisten
hallitsemisien
partitive hallitsemista hallitsemisia
inessive hallitsemisessa hallitsemisissa
elative hallitsemisesta hallitsemisista
illative hallitsemiseen hallitsemisiin
adessive hallitsemisella hallitsemisilla
ablative hallitsemiselta hallitsemisilta
allative hallitsemiselle hallitsemisille
essive hallitsemisena hallitsemisina
translative hallitsemiseksi hallitsemisiksi
abessive hallitsemisetta hallitsemisitta
instructive — hallitsemisin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of hallitseminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative hallitsemiseni hallitsemiseni
accusative nom. hallitsemiseni hallitsemiseni
gen. hallitsemiseni
genitive hallitsemiseni hallitsemisteni
hallitsemisieni
partitive hallitsemistani hallitsemisiani
inessive hallitsemisessani hallitsemisissani
elative hallitsemisestani hallitsemisistani
illative hallitsemiseeni hallitsemisiini
adessive hallitsemisellani hallitsemisillani
ablative hallitsemiseltani hallitsemisiltani
allative hallitsemiselleni hallitsemisilleni
essive hallitsemisenani hallitsemisinani
translative hallitsemisekseni hallitsemisikseni
abessive hallitsemisettani hallitsemisittani
instructive — —
comitative — hallitsemisineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative hallitsemisesi hallitsemisesi
accusative nom. hallitsemisesi hallitsemisesi
gen. hallitsemisesi
genitive hallitsemisesi hallitsemistesi
hallitsemisiesi
partitive hallitsemistasi hallitsemisiasi
inessive hallitsemisessasi hallitsemisissasi
elative hallitsemisestasi hallitsemisistasi
illative hallitsemiseesi hallitsemisiisi
adessive hallitsemisellasi hallitsemisillasi
ablative hallitsemiseltasi hallitsemisiltasi
allative hallitsemisellesi hallitsemisillesi
essive hallitsemisenasi hallitsemisinasi
translative hallitsemiseksesi hallitsemisiksesi
abessive hallitsemisettasi hallitsemisittasi
instructive — —
comitative — hallitsemisinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative hallitsemisemme hallitsemisemme
accusative nom. hallitsemisemme hallitsemisemme
gen. hallitsemisemme
genitive hallitsemisemme hallitsemistemme
hallitsemisiemme
partitive hallitsemistamme hallitsemisiamme
inessive hallitsemisessamme hallitsemisissamme
elative hallitsemisestamme hallitsemisistamme
illative hallitsemiseemme hallitsemisiimme
adessive hallitsemisellamme hallitsemisillamme
ablative hallitsemiseltamme hallitsemisiltamme
allative hallitsemisellemme hallitsemisillemme
essive hallitsemisenamme hallitsemisinamme
translative hallitsemiseksemme hallitsemisiksemme
abessive hallitsemisettamme hallitsemisittamme
instructive — —
comitative — hallitsemisinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative hallitsemisenne hallitsemisenne
accusative nom. hallitsemisenne hallitsemisenne
gen. hallitsemisenne
genitive hallitsemisenne hallitsemistenne
hallitsemisienne
partitive hallitsemistanne hallitsemisianne
inessive hallitsemisessanne hallitsemisissanne
elative hallitsemisestanne hallitsemisistanne
illative hallitsemiseenne hallitsemisiinne
adessive hallitsemisellanne hallitsemisillanne
ablative hallitsemiseltanne hallitsemisiltanne
allative hallitsemisellenne hallitsemisillenne
essive hallitsemisenanne hallitsemisinanne
translative hallitsemiseksenne hallitsemisiksenne
abessive hallitsemisettanne hallitsemisittanne
instructive — —
comitative — hallitsemisinenne
third-person possessor
singular plural
nominative hallitsemisensa hallitsemisensa
accusative nom. hallitsemisensa hallitsemisensa
gen. hallitsemisensa
genitive hallitsemisensa hallitsemistensa
hallitsemisiensa
partitive hallitsemistaan
hallitsemistansa 		hallitsemisiaan
hallitsemisiansa
inessive hallitsemisessaan
hallitsemisessansa 		hallitsemisissaan
hallitsemisissansa
elative hallitsemisestaan
hallitsemisestansa 		hallitsemisistaan
hallitsemisistansa
illative hallitsemiseensa hallitsemisiinsa
adessive hallitsemisellaan
hallitsemisellansa 		hallitsemisillaan
hallitsemisillansa
ablative hallitsemiseltaan
hallitsemiseltansa 		hallitsemisiltaan
hallitsemisiltansa
allative hallitsemiselleen
hallitsemisellensa 		hallitsemisilleen
hallitsemisillensa
essive hallitsemisenaan
hallitsemisenansa 		hallitsemisinaan
hallitsemisinansa
translative hallitsemisekseen
hallitsemiseksensa 		hallitsemisikseen
hallitsemisiksensa
abessive hallitsemisettaan
hallitsemisettansa 		hallitsemisittaan
hallitsemisittansa
instructive — —
comitative — hallitsemisineen
hallitsemisinensa
This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.