third-person possessor
|
|
singular
|
plural
|
nominative
|
hallitsijanvakuutuksensa
|
hallitsijanvakuutuksensa
|
accusative
|
nom.
|
hallitsijanvakuutuksensa
|
hallitsijanvakuutuksensa
|
gen.
|
hallitsijanvakuutuksensa
|
genitive
|
hallitsijanvakuutuksensa
|
hallitsijanvakuutustensa hallitsijanvakuutuksiensa
|
partitive
|
hallitsijanvakuutustaan hallitsijanvakuutustansa
|
hallitsijanvakuutuksiaan hallitsijanvakuutuksiansa
|
inessive
|
hallitsijanvakuutuksessaan hallitsijanvakuutuksessansa
|
hallitsijanvakuutuksissaan hallitsijanvakuutuksissansa
|
elative
|
hallitsijanvakuutuksestaan hallitsijanvakuutuksestansa
|
hallitsijanvakuutuksistaan hallitsijanvakuutuksistansa
|
illative
|
hallitsijanvakuutukseensa
|
hallitsijanvakuutuksiinsa
|
adessive
|
hallitsijanvakuutuksellaan hallitsijanvakuutuksellansa
|
hallitsijanvakuutuksillaan hallitsijanvakuutuksillansa
|
ablative
|
hallitsijanvakuutukseltaan hallitsijanvakuutukseltansa
|
hallitsijanvakuutuksiltaan hallitsijanvakuutuksiltansa
|
allative
|
hallitsijanvakuutukselleen hallitsijanvakuutuksellensa
|
hallitsijanvakuutuksilleen hallitsijanvakuutuksillensa
|
essive
|
hallitsijanvakuutuksenaan hallitsijanvakuutuksenansa
|
hallitsijanvakuutuksinaan hallitsijanvakuutuksinansa
|
translative
|
hallitsijanvakuutuksekseen hallitsijanvakuutukseksensa
|
hallitsijanvakuutuksikseen hallitsijanvakuutuksiksensa
|
abessive
|
hallitsijanvakuutuksettaan hallitsijanvakuutuksettansa
|
hallitsijanvakuutuksittaan hallitsijanvakuutuksittansa
|
instructive
|
—
|
—
|
comitative
|
— |
hallitsijanvakuutuksineen hallitsijanvakuutuksinensa
|