hankaantunut

Finnish

Participle

hankaantunut

  1. past active participle of hankaantua

Declension

Inflection of hankaantunut (Kotus type 47/kuollut, no gradation)
nominative hankaantunut hankaantuneet
genitive hankaantuneen hankaantuneiden
hankaantuneitten
partitive hankaantunutta hankaantuneita
illative hankaantuneeseen hankaantuneisiin
hankaantuneihin
singular plural
nominative hankaantunut hankaantuneet
accusative nom. hankaantunut hankaantuneet
gen. hankaantuneen
genitive hankaantuneen hankaantuneiden
hankaantuneitten
partitive hankaantunutta hankaantuneita
inessive hankaantuneessa hankaantuneissa
elative hankaantuneesta hankaantuneista
illative hankaantuneeseen hankaantuneisiin
hankaantuneihin
adessive hankaantuneella hankaantuneilla
ablative hankaantuneelta hankaantuneilta
allative hankaantuneelle hankaantuneille
essive hankaantuneena hankaantuneina
translative hankaantuneeksi hankaantuneiksi
abessive hankaantuneetta hankaantuneitta
instructive — hankaantunein
comitative — hankaantuneine
Possessive forms of hankaantunut (Kotus type 47/kuollut, no gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor
singular plural
nominative hankaantuneeni hankaantuneeni
accusative nom. hankaantuneeni hankaantuneeni
gen. hankaantuneeni
genitive hankaantuneeni hankaantuneideni
hankaantuneitteni
partitive hankaantunuttani hankaantuneitani
inessive hankaantuneessani hankaantuneissani
elative hankaantuneestani hankaantuneistani
illative hankaantuneeseeni hankaantuneisiini
hankaantuneihini
adessive hankaantuneellani hankaantuneillani
ablative hankaantuneeltani hankaantuneiltani
allative hankaantuneelleni hankaantuneilleni
essive hankaantuneenani hankaantuneinani
translative hankaantuneekseni hankaantuneikseni
abessive hankaantuneettani hankaantuneittani
instructive — —
comitative — hankaantuneineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative hankaantuneesi hankaantuneesi
accusative nom. hankaantuneesi hankaantuneesi
gen. hankaantuneesi
genitive hankaantuneesi hankaantuneidesi
hankaantuneittesi
partitive hankaantunuttasi hankaantuneitasi
inessive hankaantuneessasi hankaantuneissasi
elative hankaantuneestasi hankaantuneistasi
illative hankaantuneeseesi hankaantuneisiisi
hankaantuneihisi
adessive hankaantuneellasi hankaantuneillasi
ablative hankaantuneeltasi hankaantuneiltasi
allative hankaantuneellesi hankaantuneillesi
essive hankaantuneenasi hankaantuneinasi
translative hankaantuneeksesi hankaantuneiksesi
abessive hankaantuneettasi hankaantuneittasi
instructive — —
comitative — hankaantuneinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative hankaantuneemme hankaantuneemme
accusative nom. hankaantuneemme hankaantuneemme
gen. hankaantuneemme
genitive hankaantuneemme hankaantuneidemme
hankaantuneittemme
partitive hankaantunuttamme hankaantuneitamme
inessive hankaantuneessamme hankaantuneissamme
elative hankaantuneestamme hankaantuneistamme
illative hankaantuneeseemme hankaantuneisiimme
hankaantuneihimme
adessive hankaantuneellamme hankaantuneillamme
ablative hankaantuneeltamme hankaantuneiltamme
allative hankaantuneellemme hankaantuneillemme
essive hankaantuneenamme hankaantuneinamme
translative hankaantuneeksemme hankaantuneiksemme
abessive hankaantuneettamme hankaantuneittamme
instructive — —
comitative — hankaantuneinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative hankaantuneenne hankaantuneenne
accusative nom. hankaantuneenne hankaantuneenne
gen. hankaantuneenne
genitive hankaantuneenne hankaantuneidenne
hankaantuneittenne
partitive hankaantunuttanne hankaantuneitanne
inessive hankaantuneessanne hankaantuneissanne
elative hankaantuneestanne hankaantuneistanne
illative hankaantuneeseenne hankaantuneisiinne
hankaantuneihinne
adessive hankaantuneellanne hankaantuneillanne
ablative hankaantuneeltanne hankaantuneiltanne
allative hankaantuneellenne hankaantuneillenne
essive hankaantuneenanne hankaantuneinanne
translative hankaantuneeksenne hankaantuneiksenne
abessive hankaantuneettanne hankaantuneittanne
instructive — —
comitative — hankaantuneinenne
third-person possessor
singular plural
nominative hankaantuneensa hankaantuneensa
accusative nom. hankaantuneensa hankaantuneensa
gen. hankaantuneensa
genitive hankaantuneensa hankaantuneidensa
hankaantuneittensa
partitive hankaantunuttaan
hankaantunuttansa 		hankaantuneitaan
hankaantuneitansa
inessive hankaantuneessaan
hankaantuneessansa 		hankaantuneissaan
hankaantuneissansa
elative hankaantuneestaan
hankaantuneestansa 		hankaantuneistaan
hankaantuneistansa
illative hankaantuneeseensa hankaantuneisiinsa
hankaantuneihinsa
adessive hankaantuneellaan
hankaantuneellansa 		hankaantuneillaan
hankaantuneillansa
ablative hankaantuneeltaan
hankaantuneeltansa 		hankaantuneiltaan
hankaantuneiltansa
allative hankaantuneelleen
hankaantuneellensa 		hankaantuneilleen
hankaantuneillensa
essive hankaantuneenaan
hankaantuneenansa 		hankaantuneinaan
hankaantuneinansa
translative hankaantuneekseen
hankaantuneeksensa 		hankaantuneikseen
hankaantuneiksensa
abessive hankaantuneettaan
hankaantuneettansa 		hankaantuneittaan
hankaantuneittansa
instructive — —
comitative — hankaantuneineen
hankaantuneinensa
This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.