hankalatöinen

Finnish

Etymology

hankala +‎ työ +‎ -inen

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈhɑŋkɑlɑˌtøi̯nen/, [ˈhɑ̝ŋkɑ̝lɑ̝ˌt̪ø̞i̯ne̞n]
  • Rhymes: -øinen
  • Syllabification(key): han‧ka‧la‧töi‧nen
  • Hyphenation(key): han‧kala‧töinen

Adjective

hankalatöinen

  1. cumbersome, demanding, difficult, arduous

Declension

Inflection of hankalatöinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative hankalatöinen hankalatöiset
genitive hankalatöisen hankalatöisten
hankalatöisien
partitive hankalatöistä hankalatöisiä
illative hankalatöiseen hankalatöisiin
singular plural
nominative hankalatöinen hankalatöiset
accusative nom. hankalatöinen hankalatöiset
gen. hankalatöisen
genitive hankalatöisen hankalatöisten
hankalatöisien
partitive hankalatöistä hankalatöisiä
inessive hankalatöisessä hankalatöisissä
elative hankalatöisestä hankalatöisistä
illative hankalatöiseen hankalatöisiin
adessive hankalatöisellä hankalatöisillä
ablative hankalatöiseltä hankalatöisiltä
allative hankalatöiselle hankalatöisille
essive hankalatöisenä hankalatöisinä
translative hankalatöiseksi hankalatöisiksi
abessive hankalatöisettä hankalatöisittä
instructive — hankalatöisin
comitative — hankalatöisine
Possessive forms of hankalatöinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor
singular plural
nominative hankalatöiseni hankalatöiseni
accusative nom. hankalatöiseni hankalatöiseni
gen. hankalatöiseni
genitive hankalatöiseni hankalatöisteni
hankalatöisieni
partitive hankalatöistäni hankalatöisiäni
inessive hankalatöisessäni hankalatöisissäni
elative hankalatöisestäni hankalatöisistäni
illative hankalatöiseeni hankalatöisiini
adessive hankalatöiselläni hankalatöisilläni
ablative hankalatöiseltäni hankalatöisiltäni
allative hankalatöiselleni hankalatöisilleni
essive hankalatöisenäni hankalatöisinäni
translative hankalatöisekseni hankalatöisikseni
abessive hankalatöisettäni hankalatöisittäni
instructive — —
comitative — hankalatöisineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative hankalatöisesi hankalatöisesi
accusative nom. hankalatöisesi hankalatöisesi
gen. hankalatöisesi
genitive hankalatöisesi hankalatöistesi
hankalatöisiesi
partitive hankalatöistäsi hankalatöisiäsi
inessive hankalatöisessäsi hankalatöisissäsi
elative hankalatöisestäsi hankalatöisistäsi
illative hankalatöiseesi hankalatöisiisi
adessive hankalatöiselläsi hankalatöisilläsi
ablative hankalatöiseltäsi hankalatöisiltäsi
allative hankalatöisellesi hankalatöisillesi
essive hankalatöisenäsi hankalatöisinäsi
translative hankalatöiseksesi hankalatöisiksesi
abessive hankalatöisettäsi hankalatöisittäsi
instructive — —
comitative — hankalatöisinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative hankalatöisemme hankalatöisemme
accusative nom. hankalatöisemme hankalatöisemme
gen. hankalatöisemme
genitive hankalatöisemme hankalatöistemme
hankalatöisiemme
partitive hankalatöistämme hankalatöisiämme
inessive hankalatöisessämme hankalatöisissämme
elative hankalatöisestämme hankalatöisistämme
illative hankalatöiseemme hankalatöisiimme
adessive hankalatöisellämme hankalatöisillämme
ablative hankalatöiseltämme hankalatöisiltämme
allative hankalatöisellemme hankalatöisillemme
essive hankalatöisenämme hankalatöisinämme
translative hankalatöiseksemme hankalatöisiksemme
abessive hankalatöisettämme hankalatöisittämme
instructive — —
comitative — hankalatöisinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative hankalatöisenne hankalatöisenne
accusative nom. hankalatöisenne hankalatöisenne
gen. hankalatöisenne
genitive hankalatöisenne hankalatöistenne
hankalatöisienne
partitive hankalatöistänne hankalatöisiänne
inessive hankalatöisessänne hankalatöisissänne
elative hankalatöisestänne hankalatöisistänne
illative hankalatöiseenne hankalatöisiinne
adessive hankalatöisellänne hankalatöisillänne
ablative hankalatöiseltänne hankalatöisiltänne
allative hankalatöisellenne hankalatöisillenne
essive hankalatöisenänne hankalatöisinänne
translative hankalatöiseksenne hankalatöisiksenne
abessive hankalatöisettänne hankalatöisittänne
instructive — —
comitative — hankalatöisinenne
third-person possessor
singular plural
nominative hankalatöisensä hankalatöisensä
accusative nom. hankalatöisensä hankalatöisensä
gen. hankalatöisensä
genitive hankalatöisensä hankalatöistensä
hankalatöisiensä
partitive hankalatöistään
hankalatöistänsä 		hankalatöisiään
hankalatöisiänsä
inessive hankalatöisessään
hankalatöisessänsä 		hankalatöisissään
hankalatöisissänsä
elative hankalatöisestään
hankalatöisestänsä 		hankalatöisistään
hankalatöisistänsä
illative hankalatöiseensä hankalatöisiinsä
adessive hankalatöisellään
hankalatöisellänsä 		hankalatöisillään
hankalatöisillänsä
ablative hankalatöiseltään
hankalatöiseltänsä 		hankalatöisiltään
hankalatöisiltänsä
allative hankalatöiselleen
hankalatöisellensä 		hankalatöisilleen
hankalatöisillensä
essive hankalatöisenään
hankalatöisenänsä 		hankalatöisinään
hankalatöisinänsä
translative hankalatöisekseen
hankalatöiseksensä 		hankalatöisikseen
hankalatöisiksensä
abessive hankalatöisettään
hankalatöisettänsä 		hankalatöisittään
hankalatöisittänsä
instructive — —
comitative — hankalatöisineen
hankalatöisinensä

Further reading

This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.