harhapäätelmä

Finnish

Etymology

harha +‎ päätelmä

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈhɑrhɑˌpæːtelmæ/, [ˈhɑ̝rhɑ̝ˌpæːt̪e̞lmæ]
  • Rhymes: -æːtelmæ
  • Syllabification(key): har‧ha‧pää‧tel‧mä
  • Hyphenation(key): harha‧päätel‧mä

Noun

harhapäätelmä

  1. fallacious conclusion, mistaken conclusion

Declension

Inflection of harhapäätelmä (Kotus type 10/koira, no gradation)
nominative harhapäätelmä harhapäätelmät
genitive harhapäätelmän harhapäätelmien
partitive harhapäätelmää harhapäätelmiä
illative harhapäätelmään harhapäätelmiin
singular plural
nominative harhapäätelmä harhapäätelmät
accusative nom. harhapäätelmä harhapäätelmät
gen. harhapäätelmän
genitive harhapäätelmän harhapäätelmien
harhapäätelmäin rare
partitive harhapäätelmää harhapäätelmiä
inessive harhapäätelmässä harhapäätelmissä
elative harhapäätelmästä harhapäätelmistä
illative harhapäätelmään harhapäätelmiin
adessive harhapäätelmällä harhapäätelmillä
ablative harhapäätelmältä harhapäätelmiltä
allative harhapäätelmälle harhapäätelmille
essive harhapäätelmänä harhapäätelminä
translative harhapäätelmäksi harhapäätelmiksi
abessive harhapäätelmättä harhapäätelmittä
instructive — harhapäätelmin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of harhapäätelmä (Kotus type 10/koira, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative harhapäätelmäni harhapäätelmäni
accusative nom. harhapäätelmäni harhapäätelmäni
gen. harhapäätelmäni
genitive harhapäätelmäni harhapäätelmieni
harhapäätelmäini rare
partitive harhapäätelmääni harhapäätelmiäni
inessive harhapäätelmässäni harhapäätelmissäni
elative harhapäätelmästäni harhapäätelmistäni
illative harhapäätelmääni harhapäätelmiini
adessive harhapäätelmälläni harhapäätelmilläni
ablative harhapäätelmältäni harhapäätelmiltäni
allative harhapäätelmälleni harhapäätelmilleni
essive harhapäätelmänäni harhapäätelminäni
translative harhapäätelmäkseni harhapäätelmikseni
abessive harhapäätelmättäni harhapäätelmittäni
instructive — —
comitative — harhapäätelmineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative harhapäätelmäsi harhapäätelmäsi
accusative nom. harhapäätelmäsi harhapäätelmäsi
gen. harhapäätelmäsi
genitive harhapäätelmäsi harhapäätelmiesi
harhapäätelmäisi rare
partitive harhapäätelmääsi harhapäätelmiäsi
inessive harhapäätelmässäsi harhapäätelmissäsi
elative harhapäätelmästäsi harhapäätelmistäsi
illative harhapäätelmääsi harhapäätelmiisi
adessive harhapäätelmälläsi harhapäätelmilläsi
ablative harhapäätelmältäsi harhapäätelmiltäsi
allative harhapäätelmällesi harhapäätelmillesi
essive harhapäätelmänäsi harhapäätelminäsi
translative harhapäätelmäksesi harhapäätelmiksesi
abessive harhapäätelmättäsi harhapäätelmittäsi
instructive — —
comitative — harhapäätelminesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative harhapäätelmämme harhapäätelmämme
accusative nom. harhapäätelmämme harhapäätelmämme
gen. harhapäätelmämme
genitive harhapäätelmämme harhapäätelmiemme
harhapäätelmäimme rare
partitive harhapäätelmäämme harhapäätelmiämme
inessive harhapäätelmässämme harhapäätelmissämme
elative harhapäätelmästämme harhapäätelmistämme
illative harhapäätelmäämme harhapäätelmiimme
adessive harhapäätelmällämme harhapäätelmillämme
ablative harhapäätelmältämme harhapäätelmiltämme
allative harhapäätelmällemme harhapäätelmillemme
essive harhapäätelmänämme harhapäätelminämme
translative harhapäätelmäksemme harhapäätelmiksemme
abessive harhapäätelmättämme harhapäätelmittämme
instructive — —
comitative — harhapäätelminemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative harhapäätelmänne harhapäätelmänne
accusative nom. harhapäätelmänne harhapäätelmänne
gen. harhapäätelmänne
genitive harhapäätelmänne harhapäätelmienne
harhapäätelmäinne rare
partitive harhapäätelmäänne harhapäätelmiänne
inessive harhapäätelmässänne harhapäätelmissänne
elative harhapäätelmästänne harhapäätelmistänne
illative harhapäätelmäänne harhapäätelmiinne
adessive harhapäätelmällänne harhapäätelmillänne
ablative harhapäätelmältänne harhapäätelmiltänne
allative harhapäätelmällenne harhapäätelmillenne
essive harhapäätelmänänne harhapäätelminänne
translative harhapäätelmäksenne harhapäätelmiksenne
abessive harhapäätelmättänne harhapäätelmittänne
instructive — —
comitative — harhapäätelminenne
third-person possessor
singular plural
nominative harhapäätelmänsä harhapäätelmänsä
accusative nom. harhapäätelmänsä harhapäätelmänsä
gen. harhapäätelmänsä
genitive harhapäätelmänsä harhapäätelmiensä
harhapäätelmäinsä rare
partitive harhapäätelmäänsä harhapäätelmiään
harhapäätelmiänsä
inessive harhapäätelmässään
harhapäätelmässänsä 		harhapäätelmissään
harhapäätelmissänsä
elative harhapäätelmästään
harhapäätelmästänsä 		harhapäätelmistään
harhapäätelmistänsä
illative harhapäätelmäänsä harhapäätelmiinsä
adessive harhapäätelmällään
harhapäätelmällänsä 		harhapäätelmillään
harhapäätelmillänsä
ablative harhapäätelmältään
harhapäätelmältänsä 		harhapäätelmiltään
harhapäätelmiltänsä
allative harhapäätelmälleen
harhapäätelmällensä 		harhapäätelmilleen
harhapäätelmillensä
essive harhapäätelmänään
harhapäätelmänänsä 		harhapäätelminään
harhapäätelminänsä
translative harhapäätelmäkseen
harhapäätelmäksensä 		harhapäätelmikseen
harhapäätelmiksensä
abessive harhapäätelmättään
harhapäätelmättänsä 		harhapäätelmittään
harhapäätelmittänsä
instructive — —
comitative — harhapäätelmineen
harhapäätelminensä

Further reading

This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.