harhauttaminen

Finnish

Etymology

harhauttaa +‎ -minen

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈhɑrhɑutːɑminen/, [ˈhɑ̝rhɑ̝ˌut̪ːɑ̝ˌmine̞n]
  • Rhymes: -inen
  • Syllabification(key): har‧ha‧ut‧ta‧mi‧nen
  • Hyphenation(key): har‧ha‧ut‧ta‧mi‧nen

Noun

harhauttaminen

  1. verbal noun of harhauttaa
    1. misleading, deception, fooling, diversion.

Declension

Inflection of harhauttaminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative harhauttaminen harhauttamiset
genitive harhauttamisen harhauttamisten
harhauttamisien
partitive harhauttamista harhauttamisia
illative harhauttamiseen harhauttamisiin
singular plural
nominative harhauttaminen harhauttamiset
accusative nom. harhauttaminen harhauttamiset
gen. harhauttamisen
genitive harhauttamisen harhauttamisten
harhauttamisien
partitive harhauttamista harhauttamisia
inessive harhauttamisessa harhauttamisissa
elative harhauttamisesta harhauttamisista
illative harhauttamiseen harhauttamisiin
adessive harhauttamisella harhauttamisilla
ablative harhauttamiselta harhauttamisilta
allative harhauttamiselle harhauttamisille
essive harhauttamisena harhauttamisina
translative harhauttamiseksi harhauttamisiksi
abessive harhauttamisetta harhauttamisitta
instructive — harhauttamisin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of harhauttaminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative harhauttamiseni harhauttamiseni
accusative nom. harhauttamiseni harhauttamiseni
gen. harhauttamiseni
genitive harhauttamiseni harhauttamisteni
harhauttamisieni
partitive harhauttamistani harhauttamisiani
inessive harhauttamisessani harhauttamisissani
elative harhauttamisestani harhauttamisistani
illative harhauttamiseeni harhauttamisiini
adessive harhauttamisellani harhauttamisillani
ablative harhauttamiseltani harhauttamisiltani
allative harhauttamiselleni harhauttamisilleni
essive harhauttamisenani harhauttamisinani
translative harhauttamisekseni harhauttamisikseni
abessive harhauttamisettani harhauttamisittani
instructive — —
comitative — harhauttamisineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative harhauttamisesi harhauttamisesi
accusative nom. harhauttamisesi harhauttamisesi
gen. harhauttamisesi
genitive harhauttamisesi harhauttamistesi
harhauttamisiesi
partitive harhauttamistasi harhauttamisiasi
inessive harhauttamisessasi harhauttamisissasi
elative harhauttamisestasi harhauttamisistasi
illative harhauttamiseesi harhauttamisiisi
adessive harhauttamisellasi harhauttamisillasi
ablative harhauttamiseltasi harhauttamisiltasi
allative harhauttamisellesi harhauttamisillesi
essive harhauttamisenasi harhauttamisinasi
translative harhauttamiseksesi harhauttamisiksesi
abessive harhauttamisettasi harhauttamisittasi
instructive — —
comitative — harhauttamisinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative harhauttamisemme harhauttamisemme
accusative nom. harhauttamisemme harhauttamisemme
gen. harhauttamisemme
genitive harhauttamisemme harhauttamistemme
harhauttamisiemme
partitive harhauttamistamme harhauttamisiamme
inessive harhauttamisessamme harhauttamisissamme
elative harhauttamisestamme harhauttamisistamme
illative harhauttamiseemme harhauttamisiimme
adessive harhauttamisellamme harhauttamisillamme
ablative harhauttamiseltamme harhauttamisiltamme
allative harhauttamisellemme harhauttamisillemme
essive harhauttamisenamme harhauttamisinamme
translative harhauttamiseksemme harhauttamisiksemme
abessive harhauttamisettamme harhauttamisittamme
instructive — —
comitative — harhauttamisinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative harhauttamisenne harhauttamisenne
accusative nom. harhauttamisenne harhauttamisenne
gen. harhauttamisenne
genitive harhauttamisenne harhauttamistenne
harhauttamisienne
partitive harhauttamistanne harhauttamisianne
inessive harhauttamisessanne harhauttamisissanne
elative harhauttamisestanne harhauttamisistanne
illative harhauttamiseenne harhauttamisiinne
adessive harhauttamisellanne harhauttamisillanne
ablative harhauttamiseltanne harhauttamisiltanne
allative harhauttamisellenne harhauttamisillenne
essive harhauttamisenanne harhauttamisinanne
translative harhauttamiseksenne harhauttamisiksenne
abessive harhauttamisettanne harhauttamisittanne
instructive — —
comitative — harhauttamisinenne
third-person possessor
singular plural
nominative harhauttamisensa harhauttamisensa
accusative nom. harhauttamisensa harhauttamisensa
gen. harhauttamisensa
genitive harhauttamisensa harhauttamistensa
harhauttamisiensa
partitive harhauttamistaan
harhauttamistansa 		harhauttamisiaan
harhauttamisiansa
inessive harhauttamisessaan
harhauttamisessansa 		harhauttamisissaan
harhauttamisissansa
elative harhauttamisestaan
harhauttamisestansa 		harhauttamisistaan
harhauttamisistansa
illative harhauttamiseensa harhauttamisiinsa
adessive harhauttamisellaan
harhauttamisellansa 		harhauttamisillaan
harhauttamisillansa
ablative harhauttamiseltaan
harhauttamiseltansa 		harhauttamisiltaan
harhauttamisiltansa
allative harhauttamiselleen
harhauttamisellensa 		harhauttamisilleen
harhauttamisillensa
essive harhauttamisenaan
harhauttamisenansa 		harhauttamisinaan
harhauttamisinansa
translative harhauttamisekseen
harhauttamiseksensa 		harhauttamisikseen
harhauttamisiksensa
abessive harhauttamisettaan
harhauttamisettansa 		harhauttamisittaan
harhauttamisittansa
instructive — —
comitative — harhauttamisineen
harhauttamisinensa
This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.