third-person possessor
|
|
singular
|
plural
|
nominative
|
hassunkurisuutensa
|
hassunkurisuutensa
|
accusative
|
nom.
|
hassunkurisuutensa
|
hassunkurisuutensa
|
gen.
|
hassunkurisuutensa
|
genitive
|
hassunkurisuutensa
|
hassunkurisuuksiensa
|
partitive
|
hassunkurisuuttaan hassunkurisuuttansa
|
hassunkurisuuksiaan hassunkurisuuksiansa
|
inessive
|
hassunkurisuudessaan hassunkurisuudessansa
|
hassunkurisuuksissaan hassunkurisuuksissansa
|
elative
|
hassunkurisuudestaan hassunkurisuudestansa
|
hassunkurisuuksistaan hassunkurisuuksistansa
|
illative
|
hassunkurisuuteensa
|
hassunkurisuuksiinsa
|
adessive
|
hassunkurisuudellaan hassunkurisuudellansa
|
hassunkurisuuksillaan hassunkurisuuksillansa
|
ablative
|
hassunkurisuudeltaan hassunkurisuudeltansa
|
hassunkurisuuksiltaan hassunkurisuuksiltansa
|
allative
|
hassunkurisuudelleen hassunkurisuudellensa
|
hassunkurisuuksilleen hassunkurisuuksillensa
|
essive
|
hassunkurisuutenaan hassunkurisuutenansa
|
hassunkurisuuksinaan hassunkurisuuksinansa
|
translative
|
hassunkurisuudekseen hassunkurisuudeksensa
|
hassunkurisuuksikseen hassunkurisuuksiksensa
|
abessive
|
hassunkurisuudettaan hassunkurisuudettansa
|
hassunkurisuuksittaan hassunkurisuuksittansa
|
instructive
|
—
|
—
|
comitative
|
— |
hassunkurisuuksineen hassunkurisuuksinensa
|