heilautus

Finnish

Etymology

heilauttaa +‎ -us

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈhei̯lɑu̯tus/, [ˈhe̞i̯lɑ̝u̯t̪us̠]
  • Rhymes: -eilɑutus
  • Syllabification(key): hei‧lau‧tus
  • Hyphenation(key): hei‧lau‧tus

Noun

heilautus

  1. a swing, swinging once (the act of swinging something once)

Declension

Inflection of heilautus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
nominative heilautus heilautukset
genitive heilautuksen heilautusten
heilautuksien
partitive heilautusta heilautuksia
illative heilautukseen heilautuksiin
singular plural
nominative heilautus heilautukset
accusative nom. heilautus heilautukset
gen. heilautuksen
genitive heilautuksen heilautusten
heilautuksien
partitive heilautusta heilautuksia
inessive heilautuksessa heilautuksissa
elative heilautuksesta heilautuksista
illative heilautukseen heilautuksiin
adessive heilautuksella heilautuksilla
ablative heilautukselta heilautuksilta
allative heilautukselle heilautuksille
essive heilautuksena heilautuksina
translative heilautukseksi heilautuksiksi
abessive heilautuksetta heilautuksitta
instructive — heilautuksin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of heilautus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative heilautukseni heilautukseni
accusative nom. heilautukseni heilautukseni
gen. heilautukseni
genitive heilautukseni heilautusteni
heilautuksieni
partitive heilautustani heilautuksiani
inessive heilautuksessani heilautuksissani
elative heilautuksestani heilautuksistani
illative heilautukseeni heilautuksiini
adessive heilautuksellani heilautuksillani
ablative heilautukseltani heilautuksiltani
allative heilautukselleni heilautuksilleni
essive heilautuksenani heilautuksinani
translative heilautuksekseni heilautuksikseni
abessive heilautuksettani heilautuksittani
instructive — —
comitative — heilautuksineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative heilautuksesi heilautuksesi
accusative nom. heilautuksesi heilautuksesi
gen. heilautuksesi
genitive heilautuksesi heilautustesi
heilautuksiesi
partitive heilautustasi heilautuksiasi
inessive heilautuksessasi heilautuksissasi
elative heilautuksestasi heilautuksistasi
illative heilautukseesi heilautuksiisi
adessive heilautuksellasi heilautuksillasi
ablative heilautukseltasi heilautuksiltasi
allative heilautuksellesi heilautuksillesi
essive heilautuksenasi heilautuksinasi
translative heilautukseksesi heilautuksiksesi
abessive heilautuksettasi heilautuksittasi
instructive — —
comitative — heilautuksinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative heilautuksemme heilautuksemme
accusative nom. heilautuksemme heilautuksemme
gen. heilautuksemme
genitive heilautuksemme heilautustemme
heilautuksiemme
partitive heilautustamme heilautuksiamme
inessive heilautuksessamme heilautuksissamme
elative heilautuksestamme heilautuksistamme
illative heilautukseemme heilautuksiimme
adessive heilautuksellamme heilautuksillamme
ablative heilautukseltamme heilautuksiltamme
allative heilautuksellemme heilautuksillemme
essive heilautuksenamme heilautuksinamme
translative heilautukseksemme heilautuksiksemme
abessive heilautuksettamme heilautuksittamme
instructive — —
comitative — heilautuksinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative heilautuksenne heilautuksenne
accusative nom. heilautuksenne heilautuksenne
gen. heilautuksenne
genitive heilautuksenne heilautustenne
heilautuksienne
partitive heilautustanne heilautuksianne
inessive heilautuksessanne heilautuksissanne
elative heilautuksestanne heilautuksistanne
illative heilautukseenne heilautuksiinne
adessive heilautuksellanne heilautuksillanne
ablative heilautukseltanne heilautuksiltanne
allative heilautuksellenne heilautuksillenne
essive heilautuksenanne heilautuksinanne
translative heilautukseksenne heilautuksiksenne
abessive heilautuksettanne heilautuksittanne
instructive — —
comitative — heilautuksinenne
third-person possessor
singular plural
nominative heilautuksensa heilautuksensa
accusative nom. heilautuksensa heilautuksensa
gen. heilautuksensa
genitive heilautuksensa heilautustensa
heilautuksiensa
partitive heilautustaan
heilautustansa 		heilautuksiaan
heilautuksiansa
inessive heilautuksessaan
heilautuksessansa 		heilautuksissaan
heilautuksissansa
elative heilautuksestaan
heilautuksestansa 		heilautuksistaan
heilautuksistansa
illative heilautukseensa heilautuksiinsa
adessive heilautuksellaan
heilautuksellansa 		heilautuksillaan
heilautuksillansa
ablative heilautukseltaan
heilautukseltansa 		heilautuksiltaan
heilautuksiltansa
allative heilautukselleen
heilautuksellensa 		heilautuksilleen
heilautuksillensa
essive heilautuksenaan
heilautuksenansa 		heilautuksinaan
heilautuksinansa
translative heilautuksekseen
heilautukseksensa 		heilautuksikseen
heilautuksiksensa
abessive heilautuksettaan
heilautuksettansa 		heilautuksittaan
heilautuksittansa
instructive — —
comitative — heilautuksineen
heilautuksinensa

Derived terms

compounds

Further reading

This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.