hellittäminen

Finnish

Etymology

hellittää +‎ -minen

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈhelːitːæminen/, [ˈhe̞lːit̪̚ˌt̪æmine̞n]
  • Rhymes: -æminen
  • Syllabification(key): hel‧lit‧tä‧mi‧nen
  • Hyphenation(key): hel‧lit‧tä‧mi‧nen

Noun

hellittäminen

  1. verbal noun of hellittää
    1. loosening, releasing, easing up

Declension

Inflection of hellittäminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative hellittäminen hellittämiset
genitive hellittämisen hellittämisten
hellittämisien
partitive hellittämistä hellittämisiä
illative hellittämiseen hellittämisiin
singular plural
nominative hellittäminen hellittämiset
accusative nom. hellittäminen hellittämiset
gen. hellittämisen
genitive hellittämisen hellittämisten
hellittämisien
partitive hellittämistä hellittämisiä
inessive hellittämisessä hellittämisissä
elative hellittämisestä hellittämisistä
illative hellittämiseen hellittämisiin
adessive hellittämisellä hellittämisillä
ablative hellittämiseltä hellittämisiltä
allative hellittämiselle hellittämisille
essive hellittämisenä hellittämisinä
translative hellittämiseksi hellittämisiksi
abessive hellittämisettä hellittämisittä
instructive — hellittämisin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of hellittäminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative hellittämiseni hellittämiseni
accusative nom. hellittämiseni hellittämiseni
gen. hellittämiseni
genitive hellittämiseni hellittämisteni
hellittämisieni
partitive hellittämistäni hellittämisiäni
inessive hellittämisessäni hellittämisissäni
elative hellittämisestäni hellittämisistäni
illative hellittämiseeni hellittämisiini
adessive hellittämiselläni hellittämisilläni
ablative hellittämiseltäni hellittämisiltäni
allative hellittämiselleni hellittämisilleni
essive hellittämisenäni hellittämisinäni
translative hellittämisekseni hellittämisikseni
abessive hellittämisettäni hellittämisittäni
instructive — —
comitative — hellittämisineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative hellittämisesi hellittämisesi
accusative nom. hellittämisesi hellittämisesi
gen. hellittämisesi
genitive hellittämisesi hellittämistesi
hellittämisiesi
partitive hellittämistäsi hellittämisiäsi
inessive hellittämisessäsi hellittämisissäsi
elative hellittämisestäsi hellittämisistäsi
illative hellittämiseesi hellittämisiisi
adessive hellittämiselläsi hellittämisilläsi
ablative hellittämiseltäsi hellittämisiltäsi
allative hellittämisellesi hellittämisillesi
essive hellittämisenäsi hellittämisinäsi
translative hellittämiseksesi hellittämisiksesi
abessive hellittämisettäsi hellittämisittäsi
instructive — —
comitative — hellittämisinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative hellittämisemme hellittämisemme
accusative nom. hellittämisemme hellittämisemme
gen. hellittämisemme
genitive hellittämisemme hellittämistemme
hellittämisiemme
partitive hellittämistämme hellittämisiämme
inessive hellittämisessämme hellittämisissämme
elative hellittämisestämme hellittämisistämme
illative hellittämiseemme hellittämisiimme
adessive hellittämisellämme hellittämisillämme
ablative hellittämiseltämme hellittämisiltämme
allative hellittämisellemme hellittämisillemme
essive hellittämisenämme hellittämisinämme
translative hellittämiseksemme hellittämisiksemme
abessive hellittämisettämme hellittämisittämme
instructive — —
comitative — hellittämisinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative hellittämisenne hellittämisenne
accusative nom. hellittämisenne hellittämisenne
gen. hellittämisenne
genitive hellittämisenne hellittämistenne
hellittämisienne
partitive hellittämistänne hellittämisiänne
inessive hellittämisessänne hellittämisissänne
elative hellittämisestänne hellittämisistänne
illative hellittämiseenne hellittämisiinne
adessive hellittämisellänne hellittämisillänne
ablative hellittämiseltänne hellittämisiltänne
allative hellittämisellenne hellittämisillenne
essive hellittämisenänne hellittämisinänne
translative hellittämiseksenne hellittämisiksenne
abessive hellittämisettänne hellittämisittänne
instructive — —
comitative — hellittämisinenne
third-person possessor
singular plural
nominative hellittämisensä hellittämisensä
accusative nom. hellittämisensä hellittämisensä
gen. hellittämisensä
genitive hellittämisensä hellittämistensä
hellittämisiensä
partitive hellittämistään
hellittämistänsä 		hellittämisiään
hellittämisiänsä
inessive hellittämisessään
hellittämisessänsä 		hellittämisissään
hellittämisissänsä
elative hellittämisestään
hellittämisestänsä 		hellittämisistään
hellittämisistänsä
illative hellittämiseensä hellittämisiinsä
adessive hellittämisellään
hellittämisellänsä 		hellittämisillään
hellittämisillänsä
ablative hellittämiseltään
hellittämiseltänsä 		hellittämisiltään
hellittämisiltänsä
allative hellittämiselleen
hellittämisellensä 		hellittämisilleen
hellittämisillensä
essive hellittämisenään
hellittämisenänsä 		hellittämisinään
hellittämisinänsä
translative hellittämisekseen
hellittämiseksensä 		hellittämisikseen
hellittämisiksensä
abessive hellittämisettään
hellittämisettänsä 		hellittämisittään
hellittämisittänsä
instructive — —
comitative — hellittämisineen
hellittämisinensä
This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.