henkiinjäänyt

Finnish

Etymology

henkiin +‎ jäänyt

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈheŋkiːnˌjæːnyt/, [ˈhe̞ŋk̟iːnˌjæːnyt̪]
  • Rhymes: -æːnyt
  • Syllabification(key): hen‧kiin‧jää‧nyt
  • Hyphenation(key): henkiin‧jäänyt

Adjective

henkiinjäänyt

  1. surviving, alive (not dead)

Declension

Inflection of henkiinjäänyt (Kotus type 47/kuollut, no gradation)
nominative henkiinjäänyt henkiinjääneet
genitive henkiinjääneen henkiinjääneiden
henkiinjääneitten
partitive henkiinjäänyttä henkiinjääneitä
illative henkiinjääneeseen henkiinjääneisiin
henkiinjääneihin
singular plural
nominative henkiinjäänyt henkiinjääneet
accusative nom. henkiinjäänyt henkiinjääneet
gen. henkiinjääneen
genitive henkiinjääneen henkiinjääneiden
henkiinjääneitten
partitive henkiinjäänyttä henkiinjääneitä
inessive henkiinjääneessä henkiinjääneissä
elative henkiinjääneestä henkiinjääneistä
illative henkiinjääneeseen henkiinjääneisiin
henkiinjääneihin
adessive henkiinjääneellä henkiinjääneillä
ablative henkiinjääneeltä henkiinjääneiltä
allative henkiinjääneelle henkiinjääneille
essive henkiinjääneenä henkiinjääneinä
translative henkiinjääneeksi henkiinjääneiksi
abessive henkiinjääneettä henkiinjääneittä
instructive — henkiinjäänein
comitative — henkiinjääneine
Possessive forms of henkiinjäänyt (Kotus type 47/kuollut, no gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor
singular plural
nominative henkiinjääneeni henkiinjääneeni
accusative nom. henkiinjääneeni henkiinjääneeni
gen. henkiinjääneeni
genitive henkiinjääneeni henkiinjääneideni
henkiinjääneitteni
partitive henkiinjäänyttäni henkiinjääneitäni
inessive henkiinjääneessäni henkiinjääneissäni
elative henkiinjääneestäni henkiinjääneistäni
illative henkiinjääneeseeni henkiinjääneisiini
henkiinjääneihini
adessive henkiinjääneelläni henkiinjääneilläni
ablative henkiinjääneeltäni henkiinjääneiltäni
allative henkiinjääneelleni henkiinjääneilleni
essive henkiinjääneenäni henkiinjääneinäni
translative henkiinjääneekseni henkiinjääneikseni
abessive henkiinjääneettäni henkiinjääneittäni
instructive — —
comitative — henkiinjääneineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative henkiinjääneesi henkiinjääneesi
accusative nom. henkiinjääneesi henkiinjääneesi
gen. henkiinjääneesi
genitive henkiinjääneesi henkiinjääneidesi
henkiinjääneittesi
partitive henkiinjäänyttäsi henkiinjääneitäsi
inessive henkiinjääneessäsi henkiinjääneissäsi
elative henkiinjääneestäsi henkiinjääneistäsi
illative henkiinjääneeseesi henkiinjääneisiisi
henkiinjääneihisi
adessive henkiinjääneelläsi henkiinjääneilläsi
ablative henkiinjääneeltäsi henkiinjääneiltäsi
allative henkiinjääneellesi henkiinjääneillesi
essive henkiinjääneenäsi henkiinjääneinäsi
translative henkiinjääneeksesi henkiinjääneiksesi
abessive henkiinjääneettäsi henkiinjääneittäsi
instructive — —
comitative — henkiinjääneinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative henkiinjääneemme henkiinjääneemme
accusative nom. henkiinjääneemme henkiinjääneemme
gen. henkiinjääneemme
genitive henkiinjääneemme henkiinjääneidemme
henkiinjääneittemme
partitive henkiinjäänyttämme henkiinjääneitämme
inessive henkiinjääneessämme henkiinjääneissämme
elative henkiinjääneestämme henkiinjääneistämme
illative henkiinjääneeseemme henkiinjääneisiimme
henkiinjääneihimme
adessive henkiinjääneellämme henkiinjääneillämme
ablative henkiinjääneeltämme henkiinjääneiltämme
allative henkiinjääneellemme henkiinjääneillemme
essive henkiinjääneenämme henkiinjääneinämme
translative henkiinjääneeksemme henkiinjääneiksemme
abessive henkiinjääneettämme henkiinjääneittämme
instructive — —
comitative — henkiinjääneinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative henkiinjääneenne henkiinjääneenne
accusative nom. henkiinjääneenne henkiinjääneenne
gen. henkiinjääneenne
genitive henkiinjääneenne henkiinjääneidenne
henkiinjääneittenne
partitive henkiinjäänyttänne henkiinjääneitänne
inessive henkiinjääneessänne henkiinjääneissänne
elative henkiinjääneestänne henkiinjääneistänne
illative henkiinjääneeseenne henkiinjääneisiinne
henkiinjääneihinne
adessive henkiinjääneellänne henkiinjääneillänne
ablative henkiinjääneeltänne henkiinjääneiltänne
allative henkiinjääneellenne henkiinjääneillenne
essive henkiinjääneenänne henkiinjääneinänne
translative henkiinjääneeksenne henkiinjääneiksenne
abessive henkiinjääneettänne henkiinjääneittänne
instructive — —
comitative — henkiinjääneinenne
third-person possessor
singular plural
nominative henkiinjääneensä henkiinjääneensä
accusative nom. henkiinjääneensä henkiinjääneensä
gen. henkiinjääneensä
genitive henkiinjääneensä henkiinjääneidensä
henkiinjääneittensä
partitive henkiinjäänyttään
henkiinjäänyttänsä 		henkiinjääneitään
henkiinjääneitänsä
inessive henkiinjääneessään
henkiinjääneessänsä 		henkiinjääneissään
henkiinjääneissänsä
elative henkiinjääneestään
henkiinjääneestänsä 		henkiinjääneistään
henkiinjääneistänsä
illative henkiinjääneeseensä henkiinjääneisiinsä
henkiinjääneihinsä
adessive henkiinjääneellään
henkiinjääneellänsä 		henkiinjääneillään
henkiinjääneillänsä
ablative henkiinjääneeltään
henkiinjääneeltänsä 		henkiinjääneiltään
henkiinjääneiltänsä
allative henkiinjääneelleen
henkiinjääneellensä 		henkiinjääneilleen
henkiinjääneillensä
essive henkiinjääneenään
henkiinjääneenänsä 		henkiinjääneinään
henkiinjääneinänsä
translative henkiinjääneekseen
henkiinjääneeksensä 		henkiinjääneikseen
henkiinjääneiksensä
abessive henkiinjääneettään
henkiinjääneettänsä 		henkiinjääneittään
henkiinjääneittänsä
instructive — —
comitative — henkiinjääneineen
henkiinjääneinensä

Noun

henkiinjäänyt

  1. survivor

Declension

Inflection of henkiinjäänyt (Kotus type 47/kuollut, no gradation)
nominative henkiinjäänyt henkiinjääneet
genitive henkiinjääneen henkiinjääneiden
henkiinjääneitten
partitive henkiinjäänyttä henkiinjääneitä
illative henkiinjääneeseen henkiinjääneisiin
henkiinjääneihin
singular plural
nominative henkiinjäänyt henkiinjääneet
accusative nom. henkiinjäänyt henkiinjääneet
gen. henkiinjääneen
genitive henkiinjääneen henkiinjääneiden
henkiinjääneitten
partitive henkiinjäänyttä henkiinjääneitä
inessive henkiinjääneessä henkiinjääneissä
elative henkiinjääneestä henkiinjääneistä
illative henkiinjääneeseen henkiinjääneisiin
henkiinjääneihin
adessive henkiinjääneellä henkiinjääneillä
ablative henkiinjääneeltä henkiinjääneiltä
allative henkiinjääneelle henkiinjääneille
essive henkiinjääneenä henkiinjääneinä
translative henkiinjääneeksi henkiinjääneiksi
abessive henkiinjääneettä henkiinjääneittä
instructive — henkiinjäänein
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of henkiinjäänyt (Kotus type 47/kuollut, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative henkiinjääneeni henkiinjääneeni
accusative nom. henkiinjääneeni henkiinjääneeni
gen. henkiinjääneeni
genitive henkiinjääneeni henkiinjääneideni
henkiinjääneitteni
partitive henkiinjäänyttäni henkiinjääneitäni
inessive henkiinjääneessäni henkiinjääneissäni
elative henkiinjääneestäni henkiinjääneistäni
illative henkiinjääneeseeni henkiinjääneisiini
henkiinjääneihini
adessive henkiinjääneelläni henkiinjääneilläni
ablative henkiinjääneeltäni henkiinjääneiltäni
allative henkiinjääneelleni henkiinjääneilleni
essive henkiinjääneenäni henkiinjääneinäni
translative henkiinjääneekseni henkiinjääneikseni
abessive henkiinjääneettäni henkiinjääneittäni
instructive — —
comitative — henkiinjääneineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative henkiinjääneesi henkiinjääneesi
accusative nom. henkiinjääneesi henkiinjääneesi
gen. henkiinjääneesi
genitive henkiinjääneesi henkiinjääneidesi
henkiinjääneittesi
partitive henkiinjäänyttäsi henkiinjääneitäsi
inessive henkiinjääneessäsi henkiinjääneissäsi
elative henkiinjääneestäsi henkiinjääneistäsi
illative henkiinjääneeseesi henkiinjääneisiisi
henkiinjääneihisi
adessive henkiinjääneelläsi henkiinjääneilläsi
ablative henkiinjääneeltäsi henkiinjääneiltäsi
allative henkiinjääneellesi henkiinjääneillesi
essive henkiinjääneenäsi henkiinjääneinäsi
translative henkiinjääneeksesi henkiinjääneiksesi
abessive henkiinjääneettäsi henkiinjääneittäsi
instructive — —
comitative — henkiinjääneinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative henkiinjääneemme henkiinjääneemme
accusative nom. henkiinjääneemme henkiinjääneemme
gen. henkiinjääneemme
genitive henkiinjääneemme henkiinjääneidemme
henkiinjääneittemme
partitive henkiinjäänyttämme henkiinjääneitämme
inessive henkiinjääneessämme henkiinjääneissämme
elative henkiinjääneestämme henkiinjääneistämme
illative henkiinjääneeseemme henkiinjääneisiimme
henkiinjääneihimme
adessive henkiinjääneellämme henkiinjääneillämme
ablative henkiinjääneeltämme henkiinjääneiltämme
allative henkiinjääneellemme henkiinjääneillemme
essive henkiinjääneenämme henkiinjääneinämme
translative henkiinjääneeksemme henkiinjääneiksemme
abessive henkiinjääneettämme henkiinjääneittämme
instructive — —
comitative — henkiinjääneinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative henkiinjääneenne henkiinjääneenne
accusative nom. henkiinjääneenne henkiinjääneenne
gen. henkiinjääneenne
genitive henkiinjääneenne henkiinjääneidenne
henkiinjääneittenne
partitive henkiinjäänyttänne henkiinjääneitänne
inessive henkiinjääneessänne henkiinjääneissänne
elative henkiinjääneestänne henkiinjääneistänne
illative henkiinjääneeseenne henkiinjääneisiinne
henkiinjääneihinne
adessive henkiinjääneellänne henkiinjääneillänne
ablative henkiinjääneeltänne henkiinjääneiltänne
allative henkiinjääneellenne henkiinjääneillenne
essive henkiinjääneenänne henkiinjääneinänne
translative henkiinjääneeksenne henkiinjääneiksenne
abessive henkiinjääneettänne henkiinjääneittänne
instructive — —
comitative — henkiinjääneinenne
third-person possessor
singular plural
nominative henkiinjääneensä henkiinjääneensä
accusative nom. henkiinjääneensä henkiinjääneensä
gen. henkiinjääneensä
genitive henkiinjääneensä henkiinjääneidensä
henkiinjääneittensä
partitive henkiinjäänyttään
henkiinjäänyttänsä 		henkiinjääneitään
henkiinjääneitänsä
inessive henkiinjääneessään
henkiinjääneessänsä 		henkiinjääneissään
henkiinjääneissänsä
elative henkiinjääneestään
henkiinjääneestänsä 		henkiinjääneistään
henkiinjääneistänsä
illative henkiinjääneeseensä henkiinjääneisiinsä
henkiinjääneihinsä
adessive henkiinjääneellään
henkiinjääneellänsä 		henkiinjääneillään
henkiinjääneillänsä
ablative henkiinjääneeltään
henkiinjääneeltänsä 		henkiinjääneiltään
henkiinjääneiltänsä
allative henkiinjääneelleen
henkiinjääneellensä 		henkiinjääneilleen
henkiinjääneillensä
essive henkiinjääneenään
henkiinjääneenänsä 		henkiinjääneinään
henkiinjääneinänsä
translative henkiinjääneekseen
henkiinjääneeksensä 		henkiinjääneikseen
henkiinjääneiksensä
abessive henkiinjääneettään
henkiinjääneettänsä 		henkiinjääneittään
henkiinjääneittänsä
instructive — —
comitative — henkiinjääneineen
henkiinjääneinensä
This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.