henkilääkäri

Finnish

Etymology

henki +‎ lääkäri

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈheŋkiˌlæːkæri/, [ˈhe̞ŋk̟iˌlæːk̟æri]
  • Rhymes: -æːkæri
  • Syllabification(key): hen‧ki‧lää‧kä‧ri
  • Hyphenation(key): henki‧lääkä‧ri

Noun

henkilääkäri

  1. personal physician

Declension

Inflection of henkilääkäri (Kotus type 6/paperi, no gradation)
nominative henkilääkäri henkilääkärit
genitive henkilääkärin henkilääkärien
henkilääkäreiden
henkilääkäreitten
partitive henkilääkäriä henkilääkäreitä
henkilääkärejä
illative henkilääkäriin henkilääkäreihin
singular plural
nominative henkilääkäri henkilääkärit
accusative nom. henkilääkäri henkilääkärit
gen. henkilääkärin
genitive henkilääkärin henkilääkärien
henkilääkäreiden
henkilääkäreitten
partitive henkilääkäriä henkilääkäreitä
henkilääkärejä
inessive henkilääkärissä henkilääkäreissä
elative henkilääkäristä henkilääkäreistä
illative henkilääkäriin henkilääkäreihin
adessive henkilääkärillä henkilääkäreillä
ablative henkilääkäriltä henkilääkäreiltä
allative henkilääkärille henkilääkäreille
essive henkilääkärinä henkilääkäreinä
translative henkilääkäriksi henkilääkäreiksi
abessive henkilääkärittä henkilääkäreittä
instructive — henkilääkärein
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of henkilääkäri (Kotus type 6/paperi, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative henkilääkärini henkilääkärini
accusative nom. henkilääkärini henkilääkärini
gen. henkilääkärini
genitive henkilääkärini henkilääkärieni
henkilääkäreideni
henkilääkäreitteni
partitive henkilääkäriäni henkilääkäreitäni
henkilääkärejäni
inessive henkilääkärissäni henkilääkäreissäni
elative henkilääkäristäni henkilääkäreistäni
illative henkilääkäriini henkilääkäreihini
adessive henkilääkärilläni henkilääkäreilläni
ablative henkilääkäriltäni henkilääkäreiltäni
allative henkilääkärilleni henkilääkäreilleni
essive henkilääkärinäni henkilääkäreinäni
translative henkilääkärikseni henkilääkäreikseni
abessive henkilääkärittäni henkilääkäreittäni
instructive — —
comitative — henkilääkäreineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative henkilääkärisi henkilääkärisi
accusative nom. henkilääkärisi henkilääkärisi
gen. henkilääkärisi
genitive henkilääkärisi henkilääkäriesi
henkilääkäreidesi
henkilääkäreittesi
partitive henkilääkäriäsi henkilääkäreitäsi
henkilääkärejäsi
inessive henkilääkärissäsi henkilääkäreissäsi
elative henkilääkäristäsi henkilääkäreistäsi
illative henkilääkäriisi henkilääkäreihisi
adessive henkilääkärilläsi henkilääkäreilläsi
ablative henkilääkäriltäsi henkilääkäreiltäsi
allative henkilääkärillesi henkilääkäreillesi
essive henkilääkärinäsi henkilääkäreinäsi
translative henkilääkäriksesi henkilääkäreiksesi
abessive henkilääkärittäsi henkilääkäreittäsi
instructive — —
comitative — henkilääkäreinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative henkilääkärimme henkilääkärimme
accusative nom. henkilääkärimme henkilääkärimme
gen. henkilääkärimme
genitive henkilääkärimme henkilääkäriemme
henkilääkäreidemme
henkilääkäreittemme
partitive henkilääkäriämme henkilääkäreitämme
henkilääkärejämme
inessive henkilääkärissämme henkilääkäreissämme
elative henkilääkäristämme henkilääkäreistämme
illative henkilääkäriimme henkilääkäreihimme
adessive henkilääkärillämme henkilääkäreillämme
ablative henkilääkäriltämme henkilääkäreiltämme
allative henkilääkärillemme henkilääkäreillemme
essive henkilääkärinämme henkilääkäreinämme
translative henkilääkäriksemme henkilääkäreiksemme
abessive henkilääkärittämme henkilääkäreittämme
instructive — —
comitative — henkilääkäreinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative henkilääkärinne henkilääkärinne
accusative nom. henkilääkärinne henkilääkärinne
gen. henkilääkärinne
genitive henkilääkärinne henkilääkärienne
henkilääkäreidenne
henkilääkäreittenne
partitive henkilääkäriänne henkilääkäreitänne
henkilääkärejänne
inessive henkilääkärissänne henkilääkäreissänne
elative henkilääkäristänne henkilääkäreistänne
illative henkilääkäriinne henkilääkäreihinne
adessive henkilääkärillänne henkilääkäreillänne
ablative henkilääkäriltänne henkilääkäreiltänne
allative henkilääkärillenne henkilääkäreillenne
essive henkilääkärinänne henkilääkäreinänne
translative henkilääkäriksenne henkilääkäreiksenne
abessive henkilääkärittänne henkilääkäreittänne
instructive — —
comitative — henkilääkäreinenne
third-person possessor
singular plural
nominative henkilääkärinsä henkilääkärinsä
accusative nom. henkilääkärinsä henkilääkärinsä
gen. henkilääkärinsä
genitive henkilääkärinsä henkilääkäriensä
henkilääkäreidensä
henkilääkäreittensä
partitive henkilääkäriään
henkilääkäriänsä 		henkilääkäreitään
henkilääkärejään
henkilääkäreitänsä
henkilääkärejänsä
inessive henkilääkärissään
henkilääkärissänsä 		henkilääkäreissään
henkilääkäreissänsä
elative henkilääkäristään
henkilääkäristänsä 		henkilääkäreistään
henkilääkäreistänsä
illative henkilääkäriinsä henkilääkäreihinsä
adessive henkilääkärillään
henkilääkärillänsä 		henkilääkäreillään
henkilääkäreillänsä
ablative henkilääkäriltään
henkilääkäriltänsä 		henkilääkäreiltään
henkilääkäreiltänsä
allative henkilääkärilleen
henkilääkärillensä 		henkilääkäreilleen
henkilääkäreillensä
essive henkilääkärinään
henkilääkärinänsä 		henkilääkäreinään
henkilääkäreinänsä
translative henkilääkärikseen
henkilääkäriksensä 		henkilääkäreikseen
henkilääkäreiksensä
abessive henkilääkärittään
henkilääkärittänsä 		henkilääkäreittään
henkilääkäreittänsä
instructive — —
comitative — henkilääkäreineen
henkilääkäreinensä

Further reading

This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.