hiekkarae

Finnish

Etymology

hiekka +‎ rae

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈhie̯kːɑˌrɑeˣ/, [ˈhie̞̯kːɑ̝ˌrɑ̝e̞(ʔ)]
  • Rhymes: -ɑe
  • Syllabification(key): hiek‧ka‧ra‧e
  • Hyphenation(key): hiekka‧rae

Noun

hiekkarae

  1. (large) grain of sand

Declension

Inflection of hiekkarae (Kotus type 48*D/hame, k-∅ gradation)
nominative hiekkarae hiekkarakeet
genitive hiekkarakeen hiekkarakeiden
hiekkarakeitten
partitive hiekkaraetta hiekkarakeita
illative hiekkarakeeseen hiekkarakeisiin
hiekkarakeihin
singular plural
nominative hiekkarae hiekkarakeet
accusative nom. hiekkarae hiekkarakeet
gen. hiekkarakeen
genitive hiekkarakeen hiekkarakeiden
hiekkarakeitten
partitive hiekkaraetta hiekkarakeita
inessive hiekkarakeessa hiekkarakeissa
elative hiekkarakeesta hiekkarakeista
illative hiekkarakeeseen hiekkarakeisiin
hiekkarakeihin
adessive hiekkarakeella hiekkarakeilla
ablative hiekkarakeelta hiekkarakeilta
allative hiekkarakeelle hiekkarakeille
essive hiekkarakeena hiekkarakeina
translative hiekkarakeeksi hiekkarakeiksi
abessive hiekkarakeetta hiekkarakeitta
instructive — hiekkarakein
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of hiekkarae (Kotus type 48*D/hame, k-∅ gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative hiekkarakeeni hiekkarakeeni
accusative nom. hiekkarakeeni hiekkarakeeni
gen. hiekkarakeeni
genitive hiekkarakeeni hiekkarakeideni
hiekkarakeitteni
partitive hiekkaraettani hiekkarakeitani
inessive hiekkarakeessani hiekkarakeissani
elative hiekkarakeestani hiekkarakeistani
illative hiekkarakeeseeni hiekkarakeisiini
hiekkarakeihini
adessive hiekkarakeellani hiekkarakeillani
ablative hiekkarakeeltani hiekkarakeiltani
allative hiekkarakeelleni hiekkarakeilleni
essive hiekkarakeenani hiekkarakeinani
translative hiekkarakeekseni hiekkarakeikseni
abessive hiekkarakeettani hiekkarakeittani
instructive — —
comitative — hiekkarakeineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative hiekkarakeesi hiekkarakeesi
accusative nom. hiekkarakeesi hiekkarakeesi
gen. hiekkarakeesi
genitive hiekkarakeesi hiekkarakeidesi
hiekkarakeittesi
partitive hiekkaraettasi hiekkarakeitasi
inessive hiekkarakeessasi hiekkarakeissasi
elative hiekkarakeestasi hiekkarakeistasi
illative hiekkarakeeseesi hiekkarakeisiisi
hiekkarakeihisi
adessive hiekkarakeellasi hiekkarakeillasi
ablative hiekkarakeeltasi hiekkarakeiltasi
allative hiekkarakeellesi hiekkarakeillesi
essive hiekkarakeenasi hiekkarakeinasi
translative hiekkarakeeksesi hiekkarakeiksesi
abessive hiekkarakeettasi hiekkarakeittasi
instructive — —
comitative — hiekkarakeinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative hiekkarakeemme hiekkarakeemme
accusative nom. hiekkarakeemme hiekkarakeemme
gen. hiekkarakeemme
genitive hiekkarakeemme hiekkarakeidemme
hiekkarakeittemme
partitive hiekkaraettamme hiekkarakeitamme
inessive hiekkarakeessamme hiekkarakeissamme
elative hiekkarakeestamme hiekkarakeistamme
illative hiekkarakeeseemme hiekkarakeisiimme
hiekkarakeihimme
adessive hiekkarakeellamme hiekkarakeillamme
ablative hiekkarakeeltamme hiekkarakeiltamme
allative hiekkarakeellemme hiekkarakeillemme
essive hiekkarakeenamme hiekkarakeinamme
translative hiekkarakeeksemme hiekkarakeiksemme
abessive hiekkarakeettamme hiekkarakeittamme
instructive — —
comitative — hiekkarakeinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative hiekkarakeenne hiekkarakeenne
accusative nom. hiekkarakeenne hiekkarakeenne
gen. hiekkarakeenne
genitive hiekkarakeenne hiekkarakeidenne
hiekkarakeittenne
partitive hiekkaraettanne hiekkarakeitanne
inessive hiekkarakeessanne hiekkarakeissanne
elative hiekkarakeestanne hiekkarakeistanne
illative hiekkarakeeseenne hiekkarakeisiinne
hiekkarakeihinne
adessive hiekkarakeellanne hiekkarakeillanne
ablative hiekkarakeeltanne hiekkarakeiltanne
allative hiekkarakeellenne hiekkarakeillenne
essive hiekkarakeenanne hiekkarakeinanne
translative hiekkarakeeksenne hiekkarakeiksenne
abessive hiekkarakeettanne hiekkarakeittanne
instructive — —
comitative — hiekkarakeinenne
third-person possessor
singular plural
nominative hiekkarakeensa hiekkarakeensa
accusative nom. hiekkarakeensa hiekkarakeensa
gen. hiekkarakeensa
genitive hiekkarakeensa hiekkarakeidensa
hiekkarakeittensa
partitive hiekkaraettaan
hiekkaraettansa 		hiekkarakeitaan
hiekkarakeitansa
inessive hiekkarakeessaan
hiekkarakeessansa 		hiekkarakeissaan
hiekkarakeissansa
elative hiekkarakeestaan
hiekkarakeestansa 		hiekkarakeistaan
hiekkarakeistansa
illative hiekkarakeeseensa hiekkarakeisiinsa
hiekkarakeihinsa
adessive hiekkarakeellaan
hiekkarakeellansa 		hiekkarakeillaan
hiekkarakeillansa
ablative hiekkarakeeltaan
hiekkarakeeltansa 		hiekkarakeiltaan
hiekkarakeiltansa
allative hiekkarakeelleen
hiekkarakeellensa 		hiekkarakeilleen
hiekkarakeillensa
essive hiekkarakeenaan
hiekkarakeenansa 		hiekkarakeinaan
hiekkarakeinansa
translative hiekkarakeekseen
hiekkarakeeksensa 		hiekkarakeikseen
hiekkarakeiksensa
abessive hiekkarakeettaan
hiekkarakeettansa 		hiekkarakeittaan
hiekkarakeittansa
instructive — —
comitative — hiekkarakeineen
hiekkarakeinensa

Further reading

This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.