hirttämätön

Finnish

Etymology

hirttää +‎ -mätön

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈhirtːæmætøn/, [ˈhirt̪ːæˌmæt̪ø̞n]
  • Rhymes: -ætøn
  • Syllabification(key): hirt‧tä‧mä‧tön
  • Hyphenation(key): hirt‧tä‧mä‧tön

Adjective

hirttämätön

  1. (literally) unhanged
  2. (figuratively) unashamed, scoundrelly

Declension

Inflection of hirttämätön (Kotus type 34*C/onneton, tt-t gradation)
nominative hirttämätön hirttämättömät
genitive hirttämättömän hirttämättömien
partitive hirttämätöntä hirttämättömiä
illative hirttämättömään hirttämättömiin
singular plural
nominative hirttämätön hirttämättömät
accusative nom. hirttämätön hirttämättömät
gen. hirttämättömän
genitive hirttämättömän hirttämättömien
hirttämätönten rare
partitive hirttämätöntä hirttämättömiä
inessive hirttämättömässä hirttämättömissä
elative hirttämättömästä hirttämättömistä
illative hirttämättömään hirttämättömiin
adessive hirttämättömällä hirttämättömillä
ablative hirttämättömältä hirttämättömiltä
allative hirttämättömälle hirttämättömille
essive hirttämättömänä hirttämättöminä
translative hirttämättömäksi hirttämättömiksi
abessive hirttämättömättä hirttämättömittä
instructive — hirttämättömin
comitative — hirttämättömine
Possessive forms of hirttämätön (Kotus type 34*C/onneton, tt-t gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor
singular plural
nominative hirttämättömäni hirttämättömäni
accusative nom. hirttämättömäni hirttämättömäni
gen. hirttämättömäni
genitive hirttämättömäni hirttämättömieni
hirttämätönteni rare
partitive hirttämätöntäni hirttämättömiäni
inessive hirttämättömässäni hirttämättömissäni
elative hirttämättömästäni hirttämättömistäni
illative hirttämättömääni hirttämättömiini
adessive hirttämättömälläni hirttämättömilläni
ablative hirttämättömältäni hirttämättömiltäni
allative hirttämättömälleni hirttämättömilleni
essive hirttämättömänäni hirttämättöminäni
translative hirttämättömäkseni hirttämättömikseni
abessive hirttämättömättäni hirttämättömittäni
instructive — —
comitative — hirttämättömineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative hirttämättömäsi hirttämättömäsi
accusative nom. hirttämättömäsi hirttämättömäsi
gen. hirttämättömäsi
genitive hirttämättömäsi hirttämättömiesi
hirttämätöntesi rare
partitive hirttämätöntäsi hirttämättömiäsi
inessive hirttämättömässäsi hirttämättömissäsi
elative hirttämättömästäsi hirttämättömistäsi
illative hirttämättömääsi hirttämättömiisi
adessive hirttämättömälläsi hirttämättömilläsi
ablative hirttämättömältäsi hirttämättömiltäsi
allative hirttämättömällesi hirttämättömillesi
essive hirttämättömänäsi hirttämättöminäsi
translative hirttämättömäksesi hirttämättömiksesi
abessive hirttämättömättäsi hirttämättömittäsi
instructive — —
comitative — hirttämättöminesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative hirttämättömämme hirttämättömämme
accusative nom. hirttämättömämme hirttämättömämme
gen. hirttämättömämme
genitive hirttämättömämme hirttämättömiemme
hirttämätöntemme rare
partitive hirttämätöntämme hirttämättömiämme
inessive hirttämättömässämme hirttämättömissämme
elative hirttämättömästämme hirttämättömistämme
illative hirttämättömäämme hirttämättömiimme
adessive hirttämättömällämme hirttämättömillämme
ablative hirttämättömältämme hirttämättömiltämme
allative hirttämättömällemme hirttämättömillemme
essive hirttämättömänämme hirttämättöminämme
translative hirttämättömäksemme hirttämättömiksemme
abessive hirttämättömättämme hirttämättömittämme
instructive — —
comitative — hirttämättöminemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative hirttämättömänne hirttämättömänne
accusative nom. hirttämättömänne hirttämättömänne
gen. hirttämättömänne
genitive hirttämättömänne hirttämättömienne
hirttämätöntenne rare
partitive hirttämätöntänne hirttämättömiänne
inessive hirttämättömässänne hirttämättömissänne
elative hirttämättömästänne hirttämättömistänne
illative hirttämättömäänne hirttämättömiinne
adessive hirttämättömällänne hirttämättömillänne
ablative hirttämättömältänne hirttämättömiltänne
allative hirttämättömällenne hirttämättömillenne
essive hirttämättömänänne hirttämättöminänne
translative hirttämättömäksenne hirttämättömiksenne
abessive hirttämättömättänne hirttämättömittänne
instructive — —
comitative — hirttämättöminenne
third-person possessor
singular plural
nominative hirttämättömänsä hirttämättömänsä
accusative nom. hirttämättömänsä hirttämättömänsä
gen. hirttämättömänsä
genitive hirttämättömänsä hirttämättömiensä
hirttämätöntensä rare
partitive hirttämätöntään
hirttämätöntänsä 		hirttämättömiään
hirttämättömiänsä
inessive hirttämättömässään
hirttämättömässänsä 		hirttämättömissään
hirttämättömissänsä
elative hirttämättömästään
hirttämättömästänsä 		hirttämättömistään
hirttämättömistänsä
illative hirttämättömäänsä hirttämättömiinsä
adessive hirttämättömällään
hirttämättömällänsä 		hirttämättömillään
hirttämättömillänsä
ablative hirttämättömältään
hirttämättömältänsä 		hirttämättömiltään
hirttämättömiltänsä
allative hirttämättömälleen
hirttämättömällensä 		hirttämättömilleen
hirttämättömillensä
essive hirttämättömänään
hirttämättömänänsä 		hirttämättöminään
hirttämättöminänsä
translative hirttämättömäkseen
hirttämättömäksensä 		hirttämättömikseen
hirttämättömiksensä
abessive hirttämättömättään
hirttämättömättänsä 		hirttämättömittään
hirttämättömittänsä
instructive — —
comitative — hirttämättömineen
hirttämättöminensä

Participle

hirttämätön

  1. negative participle of hirttää

Further reading

This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.