historiatiede

Finnish

Etymology

historia +‎ tiede

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈhistoriɑˌtie̯deˣ/, [ˈhis̠to̞riɑ̝ˌt̪ie̞̯de̞(ʔ)]
  • Rhymes: -iede
  • Syllabification(key): his‧to‧ri‧a‧tie‧de
  • Hyphenation(key): his‧to‧ria‧tiede

Noun

historiatiede

  1. history, history as a science

Declension

Inflection of historiatiede (Kotus type 48*F/hame, t-d gradation)
nominative historiatiede historiatieteet
genitive historiatieteen historiatieteiden
historiatieteitten
partitive historiatiedettä historiatieteitä
illative historiatieteeseen historiatieteisiin
historiatieteihin
singular plural
nominative historiatiede historiatieteet
accusative nom. historiatiede historiatieteet
gen. historiatieteen
genitive historiatieteen historiatieteiden
historiatieteitten
partitive historiatiedettä historiatieteitä
inessive historiatieteessä historiatieteissä
elative historiatieteestä historiatieteistä
illative historiatieteeseen historiatieteisiin
historiatieteihin
adessive historiatieteellä historiatieteillä
ablative historiatieteeltä historiatieteiltä
allative historiatieteelle historiatieteille
essive historiatieteenä historiatieteinä
translative historiatieteeksi historiatieteiksi
abessive historiatieteettä historiatieteittä
instructive — historiatietein
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of historiatiede (Kotus type 48*F/hame, t-d gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative historiatieteeni historiatieteeni
accusative nom. historiatieteeni historiatieteeni
gen. historiatieteeni
genitive historiatieteeni historiatieteideni
historiatieteitteni
partitive historiatiedettäni historiatieteitäni
inessive historiatieteessäni historiatieteissäni
elative historiatieteestäni historiatieteistäni
illative historiatieteeseeni historiatieteisiini
historiatieteihini
adessive historiatieteelläni historiatieteilläni
ablative historiatieteeltäni historiatieteiltäni
allative historiatieteelleni historiatieteilleni
essive historiatieteenäni historiatieteinäni
translative historiatieteekseni historiatieteikseni
abessive historiatieteettäni historiatieteittäni
instructive — —
comitative — historiatieteineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative historiatieteesi historiatieteesi
accusative nom. historiatieteesi historiatieteesi
gen. historiatieteesi
genitive historiatieteesi historiatieteidesi
historiatieteittesi
partitive historiatiedettäsi historiatieteitäsi
inessive historiatieteessäsi historiatieteissäsi
elative historiatieteestäsi historiatieteistäsi
illative historiatieteeseesi historiatieteisiisi
historiatieteihisi
adessive historiatieteelläsi historiatieteilläsi
ablative historiatieteeltäsi historiatieteiltäsi
allative historiatieteellesi historiatieteillesi
essive historiatieteenäsi historiatieteinäsi
translative historiatieteeksesi historiatieteiksesi
abessive historiatieteettäsi historiatieteittäsi
instructive — —
comitative — historiatieteinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative historiatieteemme historiatieteemme
accusative nom. historiatieteemme historiatieteemme
gen. historiatieteemme
genitive historiatieteemme historiatieteidemme
historiatieteittemme
partitive historiatiedettämme historiatieteitämme
inessive historiatieteessämme historiatieteissämme
elative historiatieteestämme historiatieteistämme
illative historiatieteeseemme historiatieteisiimme
historiatieteihimme
adessive historiatieteellämme historiatieteillämme
ablative historiatieteeltämme historiatieteiltämme
allative historiatieteellemme historiatieteillemme
essive historiatieteenämme historiatieteinämme
translative historiatieteeksemme historiatieteiksemme
abessive historiatieteettämme historiatieteittämme
instructive — —
comitative — historiatieteinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative historiatieteenne historiatieteenne
accusative nom. historiatieteenne historiatieteenne
gen. historiatieteenne
genitive historiatieteenne historiatieteidenne
historiatieteittenne
partitive historiatiedettänne historiatieteitänne
inessive historiatieteessänne historiatieteissänne
elative historiatieteestänne historiatieteistänne
illative historiatieteeseenne historiatieteisiinne
historiatieteihinne
adessive historiatieteellänne historiatieteillänne
ablative historiatieteeltänne historiatieteiltänne
allative historiatieteellenne historiatieteillenne
essive historiatieteenänne historiatieteinänne
translative historiatieteeksenne historiatieteiksenne
abessive historiatieteettänne historiatieteittänne
instructive — —
comitative — historiatieteinenne
third-person possessor
singular plural
nominative historiatieteensä historiatieteensä
accusative nom. historiatieteensä historiatieteensä
gen. historiatieteensä
genitive historiatieteensä historiatieteidensä
historiatieteittensä
partitive historiatiedettään
historiatiedettänsä 		historiatieteitään
historiatieteitänsä
inessive historiatieteessään
historiatieteessänsä 		historiatieteissään
historiatieteissänsä
elative historiatieteestään
historiatieteestänsä 		historiatieteistään
historiatieteistänsä
illative historiatieteeseensä historiatieteisiinsä
historiatieteihinsä
adessive historiatieteellään
historiatieteellänsä 		historiatieteillään
historiatieteillänsä
ablative historiatieteeltään
historiatieteeltänsä 		historiatieteiltään
historiatieteiltänsä
allative historiatieteelleen
historiatieteellensä 		historiatieteilleen
historiatieteillensä
essive historiatieteenään
historiatieteenänsä 		historiatieteinään
historiatieteinänsä
translative historiatieteekseen
historiatieteeksensä 		historiatieteikseen
historiatieteiksensä
abessive historiatieteettään
historiatieteettänsä 		historiatieteittään
historiatieteittänsä
instructive — —
comitative — historiatieteineen
historiatieteinensä

Further reading

This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.