hoikistuminen

Finnish

Etymology

hoikistua +‎ -minen

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈhoi̯kistuminen/, [ˈho̞i̯k̟is̠ˌtumine̞n]
  • Rhymes: -uminen
  • Syllabification(key): hoi‧kis‧tu‧mi‧nen
  • Hyphenation(key): hoi‧kis‧tu‧mi‧nen

Noun

hoikistuminen

  1. verbal noun of hoikistua
    1. becoming slender

Declension

Inflection of hoikistuminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative hoikistuminen hoikistumiset
genitive hoikistumisen hoikistumisten
hoikistumisien
partitive hoikistumista hoikistumisia
illative hoikistumiseen hoikistumisiin
singular plural
nominative hoikistuminen hoikistumiset
accusative nom. hoikistuminen hoikistumiset
gen. hoikistumisen
genitive hoikistumisen hoikistumisten
hoikistumisien
partitive hoikistumista hoikistumisia
inessive hoikistumisessa hoikistumisissa
elative hoikistumisesta hoikistumisista
illative hoikistumiseen hoikistumisiin
adessive hoikistumisella hoikistumisilla
ablative hoikistumiselta hoikistumisilta
allative hoikistumiselle hoikistumisille
essive hoikistumisena hoikistumisina
translative hoikistumiseksi hoikistumisiksi
abessive hoikistumisetta hoikistumisitta
instructive — hoikistumisin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of hoikistuminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative hoikistumiseni hoikistumiseni
accusative nom. hoikistumiseni hoikistumiseni
gen. hoikistumiseni
genitive hoikistumiseni hoikistumisteni
hoikistumisieni
partitive hoikistumistani hoikistumisiani
inessive hoikistumisessani hoikistumisissani
elative hoikistumisestani hoikistumisistani
illative hoikistumiseeni hoikistumisiini
adessive hoikistumisellani hoikistumisillani
ablative hoikistumiseltani hoikistumisiltani
allative hoikistumiselleni hoikistumisilleni
essive hoikistumisenani hoikistumisinani
translative hoikistumisekseni hoikistumisikseni
abessive hoikistumisettani hoikistumisittani
instructive — —
comitative — hoikistumisineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative hoikistumisesi hoikistumisesi
accusative nom. hoikistumisesi hoikistumisesi
gen. hoikistumisesi
genitive hoikistumisesi hoikistumistesi
hoikistumisiesi
partitive hoikistumistasi hoikistumisiasi
inessive hoikistumisessasi hoikistumisissasi
elative hoikistumisestasi hoikistumisistasi
illative hoikistumiseesi hoikistumisiisi
adessive hoikistumisellasi hoikistumisillasi
ablative hoikistumiseltasi hoikistumisiltasi
allative hoikistumisellesi hoikistumisillesi
essive hoikistumisenasi hoikistumisinasi
translative hoikistumiseksesi hoikistumisiksesi
abessive hoikistumisettasi hoikistumisittasi
instructive — —
comitative — hoikistumisinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative hoikistumisemme hoikistumisemme
accusative nom. hoikistumisemme hoikistumisemme
gen. hoikistumisemme
genitive hoikistumisemme hoikistumistemme
hoikistumisiemme
partitive hoikistumistamme hoikistumisiamme
inessive hoikistumisessamme hoikistumisissamme
elative hoikistumisestamme hoikistumisistamme
illative hoikistumiseemme hoikistumisiimme
adessive hoikistumisellamme hoikistumisillamme
ablative hoikistumiseltamme hoikistumisiltamme
allative hoikistumisellemme hoikistumisillemme
essive hoikistumisenamme hoikistumisinamme
translative hoikistumiseksemme hoikistumisiksemme
abessive hoikistumisettamme hoikistumisittamme
instructive — —
comitative — hoikistumisinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative hoikistumisenne hoikistumisenne
accusative nom. hoikistumisenne hoikistumisenne
gen. hoikistumisenne
genitive hoikistumisenne hoikistumistenne
hoikistumisienne
partitive hoikistumistanne hoikistumisianne
inessive hoikistumisessanne hoikistumisissanne
elative hoikistumisestanne hoikistumisistanne
illative hoikistumiseenne hoikistumisiinne
adessive hoikistumisellanne hoikistumisillanne
ablative hoikistumiseltanne hoikistumisiltanne
allative hoikistumisellenne hoikistumisillenne
essive hoikistumisenanne hoikistumisinanne
translative hoikistumiseksenne hoikistumisiksenne
abessive hoikistumisettanne hoikistumisittanne
instructive — —
comitative — hoikistumisinenne
third-person possessor
singular plural
nominative hoikistumisensa hoikistumisensa
accusative nom. hoikistumisensa hoikistumisensa
gen. hoikistumisensa
genitive hoikistumisensa hoikistumistensa
hoikistumisiensa
partitive hoikistumistaan
hoikistumistansa 		hoikistumisiaan
hoikistumisiansa
inessive hoikistumisessaan
hoikistumisessansa 		hoikistumisissaan
hoikistumisissansa
elative hoikistumisestaan
hoikistumisestansa 		hoikistumisistaan
hoikistumisistansa
illative hoikistumiseensa hoikistumisiinsa
adessive hoikistumisellaan
hoikistumisellansa 		hoikistumisillaan
hoikistumisillansa
ablative hoikistumiseltaan
hoikistumiseltansa 		hoikistumisiltaan
hoikistumisiltansa
allative hoikistumiselleen
hoikistumisellensa 		hoikistumisilleen
hoikistumisillensa
essive hoikistumisenaan
hoikistumisenansa 		hoikistumisinaan
hoikistumisinansa
translative hoikistumisekseen
hoikistumiseksensa 		hoikistumisikseen
hoikistumisiksensa
abessive hoikistumisettaan
hoikistumisettansa 		hoikistumisittaan
hoikistumisittansa
instructive — —
comitative — hoikistumisineen
hoikistumisinensa
This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.