houkutuseläin

Finnish

Etymology

houkutus +‎ eläin

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈhou̯kutusˌelæi̯n/, [ˈho̞u̯kut̪us̠ˌe̞læi̯n]
  • Rhymes: -elæin
  • Syllabification(key): hou‧ku‧tus‧e‧läin
  • Hyphenation(key): hou‧kutus‧eläin

Noun

houkutuseläin

  1. a decoy animal used as a lure

Declension

Inflection of houkutuseläin (Kotus type 33/kytkin, no gradation)
nominative houkutuseläin houkutuseläimet
genitive houkutuseläimen houkutuseläimien
houkutuseläinten
partitive houkutuseläintä houkutuseläimiä
illative houkutuseläimeen houkutuseläimiin
singular plural
nominative houkutuseläin houkutuseläimet
accusative nom. houkutuseläin houkutuseläimet
gen. houkutuseläimen
genitive houkutuseläimen houkutuseläimien
houkutuseläinten
partitive houkutuseläintä houkutuseläimiä
inessive houkutuseläimessä houkutuseläimissä
elative houkutuseläimestä houkutuseläimistä
illative houkutuseläimeen houkutuseläimiin
adessive houkutuseläimellä houkutuseläimillä
ablative houkutuseläimeltä houkutuseläimiltä
allative houkutuseläimelle houkutuseläimille
essive houkutuseläimenä houkutuseläiminä
translative houkutuseläimeksi houkutuseläimiksi
abessive houkutuseläimettä houkutuseläimittä
instructive — houkutuseläimin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of houkutuseläin (Kotus type 33/kytkin, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative houkutuseläimeni houkutuseläimeni
accusative nom. houkutuseläimeni houkutuseläimeni
gen. houkutuseläimeni
genitive houkutuseläimeni houkutuseläimieni
houkutuseläinteni
partitive houkutuseläintäni houkutuseläimiäni
inessive houkutuseläimessäni houkutuseläimissäni
elative houkutuseläimestäni houkutuseläimistäni
illative houkutuseläimeeni houkutuseläimiini
adessive houkutuseläimelläni houkutuseläimilläni
ablative houkutuseläimeltäni houkutuseläimiltäni
allative houkutuseläimelleni houkutuseläimilleni
essive houkutuseläimenäni houkutuseläiminäni
translative houkutuseläimekseni houkutuseläimikseni
abessive houkutuseläimettäni houkutuseläimittäni
instructive — —
comitative — houkutuseläimineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative houkutuseläimesi houkutuseläimesi
accusative nom. houkutuseläimesi houkutuseläimesi
gen. houkutuseläimesi
genitive houkutuseläimesi houkutuseläimiesi
houkutuseläintesi
partitive houkutuseläintäsi houkutuseläimiäsi
inessive houkutuseläimessäsi houkutuseläimissäsi
elative houkutuseläimestäsi houkutuseläimistäsi
illative houkutuseläimeesi houkutuseläimiisi
adessive houkutuseläimelläsi houkutuseläimilläsi
ablative houkutuseläimeltäsi houkutuseläimiltäsi
allative houkutuseläimellesi houkutuseläimillesi
essive houkutuseläimenäsi houkutuseläiminäsi
translative houkutuseläimeksesi houkutuseläimiksesi
abessive houkutuseläimettäsi houkutuseläimittäsi
instructive — —
comitative — houkutuseläiminesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative houkutuseläimemme houkutuseläimemme
accusative nom. houkutuseläimemme houkutuseläimemme
gen. houkutuseläimemme
genitive houkutuseläimemme houkutuseläimiemme
houkutuseläintemme
partitive houkutuseläintämme houkutuseläimiämme
inessive houkutuseläimessämme houkutuseläimissämme
elative houkutuseläimestämme houkutuseläimistämme
illative houkutuseläimeemme houkutuseläimiimme
adessive houkutuseläimellämme houkutuseläimillämme
ablative houkutuseläimeltämme houkutuseläimiltämme
allative houkutuseläimellemme houkutuseläimillemme
essive houkutuseläimenämme houkutuseläiminämme
translative houkutuseläimeksemme houkutuseläimiksemme
abessive houkutuseläimettämme houkutuseläimittämme
instructive — —
comitative — houkutuseläiminemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative houkutuseläimenne houkutuseläimenne
accusative nom. houkutuseläimenne houkutuseläimenne
gen. houkutuseläimenne
genitive houkutuseläimenne houkutuseläimienne
houkutuseläintenne
partitive houkutuseläintänne houkutuseläimiänne
inessive houkutuseläimessänne houkutuseläimissänne
elative houkutuseläimestänne houkutuseläimistänne
illative houkutuseläimeenne houkutuseläimiinne
adessive houkutuseläimellänne houkutuseläimillänne
ablative houkutuseläimeltänne houkutuseläimiltänne
allative houkutuseläimellenne houkutuseläimillenne
essive houkutuseläimenänne houkutuseläiminänne
translative houkutuseläimeksenne houkutuseläimiksenne
abessive houkutuseläimettänne houkutuseläimittänne
instructive — —
comitative — houkutuseläiminenne
third-person possessor
singular plural
nominative houkutuseläimensä houkutuseläimensä
accusative nom. houkutuseläimensä houkutuseläimensä
gen. houkutuseläimensä
genitive houkutuseläimensä houkutuseläimiensä
houkutuseläintensä
partitive houkutuseläintään
houkutuseläintänsä 		houkutuseläimiään
houkutuseläimiänsä
inessive houkutuseläimessään
houkutuseläimessänsä 		houkutuseläimissään
houkutuseläimissänsä
elative houkutuseläimestään
houkutuseläimestänsä 		houkutuseläimistään
houkutuseläimistänsä
illative houkutuseläimeensä houkutuseläimiinsä
adessive houkutuseläimellään
houkutuseläimellänsä 		houkutuseläimillään
houkutuseläimillänsä
ablative houkutuseläimeltään
houkutuseläimeltänsä 		houkutuseläimiltään
houkutuseläimiltänsä
allative houkutuseläimelleen
houkutuseläimellensä 		houkutuseläimilleen
houkutuseläimillensä
essive houkutuseläimenään
houkutuseläimenänsä 		houkutuseläiminään
houkutuseläiminänsä
translative houkutuseläimekseen
houkutuseläimeksensä 		houkutuseläimikseen
houkutuseläimiksensä
abessive houkutuseläimettään
houkutuseläimettänsä 		houkutuseläimittään
houkutuseläimittänsä
instructive — —
comitative — houkutuseläimineen
houkutuseläiminensä
This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.