huiputtaminen

Finnish

Etymology

huiputtaa +‎ -minen

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈhui̯putːɑminen/, [ˈhui̯put̪̚ˌt̪ɑ̝mine̞n]
  • Rhymes: -ɑminen
  • Syllabification(key): hui‧put‧ta‧mi‧nen
  • Hyphenation(key): hui‧put‧ta‧mi‧nen

Noun

huiputtaminen

  1. verbal noun of huiputtaa
    1. tricking, cheating

Declension

Inflection of huiputtaminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative huiputtaminen huiputtamiset
genitive huiputtamisen huiputtamisten
huiputtamisien
partitive huiputtamista huiputtamisia
illative huiputtamiseen huiputtamisiin
singular plural
nominative huiputtaminen huiputtamiset
accusative nom. huiputtaminen huiputtamiset
gen. huiputtamisen
genitive huiputtamisen huiputtamisten
huiputtamisien
partitive huiputtamista huiputtamisia
inessive huiputtamisessa huiputtamisissa
elative huiputtamisesta huiputtamisista
illative huiputtamiseen huiputtamisiin
adessive huiputtamisella huiputtamisilla
ablative huiputtamiselta huiputtamisilta
allative huiputtamiselle huiputtamisille
essive huiputtamisena huiputtamisina
translative huiputtamiseksi huiputtamisiksi
abessive huiputtamisetta huiputtamisitta
instructive — huiputtamisin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of huiputtaminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative huiputtamiseni huiputtamiseni
accusative nom. huiputtamiseni huiputtamiseni
gen. huiputtamiseni
genitive huiputtamiseni huiputtamisteni
huiputtamisieni
partitive huiputtamistani huiputtamisiani
inessive huiputtamisessani huiputtamisissani
elative huiputtamisestani huiputtamisistani
illative huiputtamiseeni huiputtamisiini
adessive huiputtamisellani huiputtamisillani
ablative huiputtamiseltani huiputtamisiltani
allative huiputtamiselleni huiputtamisilleni
essive huiputtamisenani huiputtamisinani
translative huiputtamisekseni huiputtamisikseni
abessive huiputtamisettani huiputtamisittani
instructive — —
comitative — huiputtamisineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative huiputtamisesi huiputtamisesi
accusative nom. huiputtamisesi huiputtamisesi
gen. huiputtamisesi
genitive huiputtamisesi huiputtamistesi
huiputtamisiesi
partitive huiputtamistasi huiputtamisiasi
inessive huiputtamisessasi huiputtamisissasi
elative huiputtamisestasi huiputtamisistasi
illative huiputtamiseesi huiputtamisiisi
adessive huiputtamisellasi huiputtamisillasi
ablative huiputtamiseltasi huiputtamisiltasi
allative huiputtamisellesi huiputtamisillesi
essive huiputtamisenasi huiputtamisinasi
translative huiputtamiseksesi huiputtamisiksesi
abessive huiputtamisettasi huiputtamisittasi
instructive — —
comitative — huiputtamisinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative huiputtamisemme huiputtamisemme
accusative nom. huiputtamisemme huiputtamisemme
gen. huiputtamisemme
genitive huiputtamisemme huiputtamistemme
huiputtamisiemme
partitive huiputtamistamme huiputtamisiamme
inessive huiputtamisessamme huiputtamisissamme
elative huiputtamisestamme huiputtamisistamme
illative huiputtamiseemme huiputtamisiimme
adessive huiputtamisellamme huiputtamisillamme
ablative huiputtamiseltamme huiputtamisiltamme
allative huiputtamisellemme huiputtamisillemme
essive huiputtamisenamme huiputtamisinamme
translative huiputtamiseksemme huiputtamisiksemme
abessive huiputtamisettamme huiputtamisittamme
instructive — —
comitative — huiputtamisinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative huiputtamisenne huiputtamisenne
accusative nom. huiputtamisenne huiputtamisenne
gen. huiputtamisenne
genitive huiputtamisenne huiputtamistenne
huiputtamisienne
partitive huiputtamistanne huiputtamisianne
inessive huiputtamisessanne huiputtamisissanne
elative huiputtamisestanne huiputtamisistanne
illative huiputtamiseenne huiputtamisiinne
adessive huiputtamisellanne huiputtamisillanne
ablative huiputtamiseltanne huiputtamisiltanne
allative huiputtamisellenne huiputtamisillenne
essive huiputtamisenanne huiputtamisinanne
translative huiputtamiseksenne huiputtamisiksenne
abessive huiputtamisettanne huiputtamisittanne
instructive — —
comitative — huiputtamisinenne
third-person possessor
singular plural
nominative huiputtamisensa huiputtamisensa
accusative nom. huiputtamisensa huiputtamisensa
gen. huiputtamisensa
genitive huiputtamisensa huiputtamistensa
huiputtamisiensa
partitive huiputtamistaan
huiputtamistansa 		huiputtamisiaan
huiputtamisiansa
inessive huiputtamisessaan
huiputtamisessansa 		huiputtamisissaan
huiputtamisissansa
elative huiputtamisestaan
huiputtamisestansa 		huiputtamisistaan
huiputtamisistansa
illative huiputtamiseensa huiputtamisiinsa
adessive huiputtamisellaan
huiputtamisellansa 		huiputtamisillaan
huiputtamisillansa
ablative huiputtamiseltaan
huiputtamiseltansa 		huiputtamisiltaan
huiputtamisiltansa
allative huiputtamiselleen
huiputtamisellensa 		huiputtamisilleen
huiputtamisillensa
essive huiputtamisenaan
huiputtamisenansa 		huiputtamisinaan
huiputtamisinansa
translative huiputtamisekseen
huiputtamiseksensa 		huiputtamisikseen
huiputtamisiksensa
abessive huiputtamisettaan
huiputtamisettansa 		huiputtamisittaan
huiputtamisittansa
instructive — —
comitative — huiputtamisineen
huiputtamisinensa
This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.