huitsutella

Ingrian

Etymology

From huitsuttaa (“to rock”) +‎ -ella.

Pronunciation

  • (Ala-Laukaa) IPA(key): /ˈhui̯t͡sutelːɑ/, [ˈhui̯t͡s̠ŭte̞ɫː]
  • (Soikkola) IPA(key): /ˈhui̯t͡sutelːɑ/, [ˈhui̯t͡suˌd̥e̞ɫːɑ]
  • Rhymes: -ui̯t͡sutelː, -elːɑ
  • Hyphenation: huit‧su‧tel‧la

Verb

huitsutella

  1. (transitive, usually atelic) to rock (e.g. a baby or a ship)

Conjugation

Conjugation of huitsutella (type 12/kuulla, tt-t gradation, gemination)
Indikativa
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular huitsuttelen en huitsuttele 1st singular oon huitsutelt, oon huitsutellut en oo huitsutelt, en oo huitsutellut
2nd singular huitsuttelet et huitsuttele 2nd singular oot huitsutelt, oot huitsutellut et oo huitsutelt, et oo huitsutellut
3rd singular huitsuttelloo ei huitsuttele 3rd singular ono huitsutelt, ono huitsutellut ei oo huitsutelt, ei oo huitsutellut
1st plural huitsuttelemma emmä huitsuttele 1st plural oomma huitsutelleet emmä oo huitsutelleet
2nd plural huitsutteletta että huitsuttele 2nd plural ootta huitsutelleet että oo huitsutelleet
3rd plural huitsuttelloot1), huitsuttelevat2), huitsutellaa evät huitsuttele, ei huitsutella 3rd plural ovat huitsutelleet evät oo huitsutelleet, ei oo huitsuteltu
impersonal huitsutellaa ei huitsutella impersonal ono huitsuteltu ei oo huitsuteltu
Imperfekta Pluskvamperfekta
positive negative positive negative
1st singular huitsuttelin en huitsutelt, en huitsutellut 1st singular olin huitsutelt, olin huitsutellut en olt huitsutelt, en olt huitsutellut
2nd singular huitsuttelit et huitsutelt, et huitsutellut 2nd singular olit huitsutelt, olit huitsutellut et olt huitsutelt, et olt huitsutellut
3rd singular huitsutteli ei huitsutelt, ei huitsutellut 3rd singular oli huitsutelt, oli huitsutellut ei olt huitsutelt, ei olt huitsutellut
1st plural huitsuttelimma emmä huitsutelleet 1st plural olimma huitsutelleet emmä olleet huitsutelleet
2nd plural huitsuttelitta että huitsutelleet 2nd plural olitta huitsutelleet että olleet huitsutelleet
3rd plural huitsuttelliit1), huitsuttelivat2), huitsuteltii evät huitsutelleet, ei huitsuteltu 3rd plural olivat huitsutelleet evät olleet huitsutelleet, ei olt huitsuteltu
impersonal huitsuteltii ei huitsuteltu impersonal oli huitsuteltu ei olt huitsuteltu
Konditsionala
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular huitsuttelisin en huitsuttelis 1st singular olisin huitsutelt, olisin huitsutellut en olis huitsutelt, en olis huitsutellut
2nd singular huitsuttelisit, huitsuttelliist1) et huitsuttelis 2nd singular olisit huitsutelt, olisit huitsutellut et olis huitsutelt, et olis huitsutellut
3rd singular huitsuttelis ei huitsuttelis 3rd singular olis huitsutelt, olis huitsutellut ei olis huitsutelt, ei olis huitsutellut
1st plural huitsuttelisimma emmä huitsuttelis 1st plural olisimma huitsutelleet emmä olis huitsutelleet
2nd plural huitsuttelisitta että huitsuttelis 2nd plural olisitta huitsutelleet että olis huitsutelleet
3rd plural huitsuttelisiit1), huitsuttelisivat2), huitsuteltais evät huitsuttelis, ei huitsuteltais 3rd plural olisivat huitsutelleet evät olis huitsutelleet, ei olis huitsuteltu
impersonal huitsuteltais ei huitsuteltais impersonal olis huitsuteltu ei olis huitsuteltu
Imperativa
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular — — 1st singular — —
2nd singular huitsuttele elä huitsuttele 2nd singular oo huitsutelt, oo huitsutellut elä oo huitsutelt, elä oo huitsutellut
3rd singular huitsutelkoo elköö huitsutelko 3rd singular olkoo huitsutelt, olkoo huitsutellut elköö olko huitsutelt, elköö olko huitsutellut
1st plural — — 1st plural — —
2nd plural huitsutelkaa elkää huitsutelko 2nd plural olkaa huitsutelleet elkää olko huitsutelleet
3rd plural huitsutelkoot elkööt huitsutelko, elköö huitsuteltako 3rd plural olkoot huitsutelleet elkööt olko huitsutelleet, elköö olko huitsuteltu
impersonal huitsuteltakoo elköö huitsuteltako impersonal olkoo huitsuteltu elköö olko huitsuteltu
Potentsiala
Preesens
positive negative
1st singular huitsutellen en huitsutelle
2nd singular huitsutellet et huitsutelle
3rd singular huitsutelloo ei huitsutelle
1st plural huitsutellemma emmä huitsutelle
2nd plural huitsutelletta että huitsutelle
3rd plural huitsutelloot evät huitsutelle, ei huitsuteltane
impersonal huitsuteltanoo ei huitsuteltane
Nominal forms
Infinitivat Partisipat
active passive
1st huitsutella present huitsutteleva huitsuteltava
2nd inessive huitsutellees past huitsutelt, huitsutellut huitsuteltu
instructive huitsutellen 1) Chiefly in the Soikkola dialect.
2) Chiefly in the Ala-Laukaa dialect.
*) For the imperative, the 2nd plural (huitsutelkaa) may be used for the 3rd person as well.
**) The interrogative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) to the indicative
***) The deliberative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) or -kse to either the indicative or the potential
****) In folk poetry, a long first infinitive can be formed by adding the suffix -kse-, followed by possessive suffixes, to the first infinitive. Note that sometimes gemination may be undone by this addition.
3rd illative huitsuttelomaa
inessive huitsuttelomaas
elative huitsuttelomast
abessive huitsuttelomata
4th nominative huitsuttelomiin
partitive huitsuttelomista, huitsuttelomist

References

  • Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 72
This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.