huohotin

Finnish

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈhuo̯hotin/, [ˈhuo̞̯ɦo̞t̪in]
  • Rhymes: -uohotin
  • Syllabification(key): huo‧ho‧tin
  • Hyphenation(key): huo‧ho‧tin

Etymology 1

huohottaa +‎ -in

Noun

huohotin

  1. (automotive) breather
Declension
Inflection of huohotin (Kotus type 33*C/kytkin, tt-t gradation)
nominative huohotin huohottimet
genitive huohottimen huohottimien
huohotinten
partitive huohotinta huohottimia
illative huohottimeen huohottimiin
singular plural
nominative huohotin huohottimet
accusative nom. huohotin huohottimet
gen. huohottimen
genitive huohottimen huohottimien
huohotinten
partitive huohotinta huohottimia
inessive huohottimessa huohottimissa
elative huohottimesta huohottimista
illative huohottimeen huohottimiin
adessive huohottimella huohottimilla
ablative huohottimelta huohottimilta
allative huohottimelle huohottimille
essive huohottimena huohottimina
translative huohottimeksi huohottimiksi
abessive huohottimetta huohottimitta
instructive — huohottimin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of huohotin (Kotus type 33*C/kytkin, tt-t gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative huohottimeni huohottimeni
accusative nom. huohottimeni huohottimeni
gen. huohottimeni
genitive huohottimeni huohottimieni
huohotinteni
partitive huohotintani huohottimiani
inessive huohottimessani huohottimissani
elative huohottimestani huohottimistani
illative huohottimeeni huohottimiini
adessive huohottimellani huohottimillani
ablative huohottimeltani huohottimiltani
allative huohottimelleni huohottimilleni
essive huohottimenani huohottiminani
translative huohottimekseni huohottimikseni
abessive huohottimettani huohottimittani
instructive — —
comitative — huohottimineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative huohottimesi huohottimesi
accusative nom. huohottimesi huohottimesi
gen. huohottimesi
genitive huohottimesi huohottimiesi
huohotintesi
partitive huohotintasi huohottimiasi
inessive huohottimessasi huohottimissasi
elative huohottimestasi huohottimistasi
illative huohottimeesi huohottimiisi
adessive huohottimellasi huohottimillasi
ablative huohottimeltasi huohottimiltasi
allative huohottimellesi huohottimillesi
essive huohottimenasi huohottiminasi
translative huohottimeksesi huohottimiksesi
abessive huohottimettasi huohottimittasi
instructive — —
comitative — huohottiminesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative huohottimemme huohottimemme
accusative nom. huohottimemme huohottimemme
gen. huohottimemme
genitive huohottimemme huohottimiemme
huohotintemme
partitive huohotintamme huohottimiamme
inessive huohottimessamme huohottimissamme
elative huohottimestamme huohottimistamme
illative huohottimeemme huohottimiimme
adessive huohottimellamme huohottimillamme
ablative huohottimeltamme huohottimiltamme
allative huohottimellemme huohottimillemme
essive huohottimenamme huohottiminamme
translative huohottimeksemme huohottimiksemme
abessive huohottimettamme huohottimittamme
instructive — —
comitative — huohottiminemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative huohottimenne huohottimenne
accusative nom. huohottimenne huohottimenne
gen. huohottimenne
genitive huohottimenne huohottimienne
huohotintenne
partitive huohotintanne huohottimianne
inessive huohottimessanne huohottimissanne
elative huohottimestanne huohottimistanne
illative huohottimeenne huohottimiinne
adessive huohottimellanne huohottimillanne
ablative huohottimeltanne huohottimiltanne
allative huohottimellenne huohottimillenne
essive huohottimenanne huohottiminanne
translative huohottimeksenne huohottimiksenne
abessive huohottimettanne huohottimittanne
instructive — —
comitative — huohottiminenne
third-person possessor
singular plural
nominative huohottimensa huohottimensa
accusative nom. huohottimensa huohottimensa
gen. huohottimensa
genitive huohottimensa huohottimiensa
huohotintensa
partitive huohotintaan
huohotintansa 		huohottimiaan
huohottimiansa
inessive huohottimessaan
huohottimessansa 		huohottimissaan
huohottimissansa
elative huohottimestaan
huohottimestansa 		huohottimistaan
huohottimistansa
illative huohottimeensa huohottimiinsa
adessive huohottimellaan
huohottimellansa 		huohottimillaan
huohottimillansa
ablative huohottimeltaan
huohottimeltansa 		huohottimiltaan
huohottimiltansa
allative huohottimelleen
huohottimellensa 		huohottimilleen
huohottimillensa
essive huohottimenaan
huohottimenansa 		huohottiminaan
huohottiminansa
translative huohottimekseen
huohottimeksensa 		huohottimikseen
huohottimiksensa
abessive huohottimettaan
huohottimettansa 		huohottimittaan
huohottimittansa
instructive — —
comitative — huohottimineen
huohottiminensa
Derived terms
compounds

Etymology 2

Verb

huohotin

  1. first-person singular past indicative of huohottaa
This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.