iñi

See also: Appendix:Variations of "ini"

Quechua

Noun

iñi

  1. belief

Declension

Declension of iñi
singular plural
nominative iñi iñikuna
accusative iñita iñikunata
dative iñiman iñikunaman
genitive iñip iñikunap
locative iñipi iñikunapi
terminative iñikama iñikunakama
ablative iñimanta iñikunamanta
instrumental iñiwan iñikunawan
comitative iñintin iñikunantin
abessive iñinnaq iñikunannaq
comparative iñihina iñikunahina
causative iñirayku iñikunarayku
benefactive iñipaq iñikunapaq
associative iñipura iñikunapura
distributive iñinka iñikunanka
exclusive iñilla iñikunalla
Possessive forms of iñi
ñuqap - first-person singular
ñuqap (my) singular plural
nominative iñiy iñiykuna
accusative iñiyta iñiykunata
dative iñiyman iñiykunaman
genitive iñiypa iñiykunap
locative iñiypi iñiykunapi
terminative iñiykama iñiykunakama
ablative iñiymanta iñiykunamanta
instrumental iñiywan iñiykunawan
comitative iñiynintin iñiykunantin
abessive iñiyninnaq iñiykunannaq
comparative iñiyhina iñiykunahina
causative iñiyrayku iñiykunarayku
benefactive iñiypaq iñiykunapaq
associative iñiypura iñiykunapura
distributive iñiyninka iñiykunanka
exclusive iñiylla iñiykunalla
qampa - second-person singular
qampa (your) singular plural
nominative iñiyki iñiykikuna
accusative iñiykita iñiykikunata
dative iñiykiman iñiykikunaman
genitive iñiykipa iñiykikunap
locative iñiykipi iñiykikunapi
terminative iñiykikama iñiykikunakama
ablative iñiykimanta iñiykikunamanta
instrumental iñiykiwan iñiykikunawan
comitative iñiykintin iñiykikunantin
abessive iñiykinnaq iñiykikunannaq
comparative iñiykihina iñiykikunahina
causative iñiykirayku iñiykikunarayku
benefactive iñiykipaq iñiykikunapaq
associative iñiykipura iñiykikunapura
distributive iñiykinka iñiykikunanka
exclusive iñiykilla iñiykikunalla
paypa - third-person singular
paypa (his/her/its) singular plural
nominative iñin iñinkuna
accusative iñinta iñinkunata
dative iñinman iñinkunaman
genitive iñinpa iñinkunap
locative iñinpi iñinkunapi
terminative iñinkama iñinkunakama
ablative iñinmanta iñinkunamanta
instrumental iñinwan iñinkunawan
comitative iñinintin iñinkunantin
abessive iñinninnaq iñinkunannaq
comparative iñinhina iñinkunahina
causative iñinrayku iñinkunarayku
benefactive iñinpaq iñinkunapaq
associative iñinpura iñinkunapura
distributive iñininka iñinkunanka
exclusive iñinlla iñinkunalla
ñuqanchikpa - first-person inclusive plural
ñuqanchikpa (our(incl)) singular plural
nominative iñinchik iñinchikkuna
accusative iñinchikta iñinchikkunata
dative iñinchikman iñinchikkunaman
genitive iñinchikpa iñinchikkunap
locative iñinchikpi iñinchikkunapi
terminative iñinchikkama iñinchikkunakama
ablative iñinchikmanta iñinchikkunamanta
instrumental iñinchikwan iñinchikkunawan
comitative iñinchiknintin iñinchikkunantin
abessive iñinchikninnaq iñinchikkunannaq
comparative iñinchikhina iñinchikkunahina
causative iñinchikrayku iñinchikkunarayku
benefactive iñinchikpaq iñinchikkunapaq
associative iñinchikpura iñinchikkunapura
distributive iñinchikninka iñinchikkunanka
exclusive iñinchiklla iñinchikkunalla
ñuqaykup - first-person exclusive plural
ñuqaykup (our(excl)) singular plural
nominative iñiyku iñiykukuna
accusative iñiykuta iñiykukunata
dative iñiykuman iñiykukunaman
genitive iñiykupa iñiykukunap
locative iñiykupi iñiykukunapi
terminative iñiykukama iñiykukunakama
ablative iñiykumanta iñiykukunamanta
instrumental iñiykuwan iñiykukunawan
comitative iñiykuntin iñiykukunantin
abessive iñiykunnaq iñiykukunannaq
comparative iñiykuhina iñiykukunahina
causative iñiykurayku iñiykukunarayku
benefactive iñiykupaq iñiykukunapaq
associative iñiykupura iñiykukunapura
distributive iñiykunka iñiykukunanka
exclusive iñiykulla iñiykukunalla
qamkunap - second-person plural
qamkunap (your(pl)) singular plural
nominative iñiykichik iñiykichikkuna
accusative iñiykichikta iñiykichikkunata
dative iñiykichikman iñiykichikkunaman
genitive iñiykichikpa iñiykichikkunap
locative iñiykichikpi iñiykichikkunapi
terminative iñiykichikkama iñiykichikkunakama
ablative iñiykichikmanta iñiykichikkunamanta
instrumental iñiykichikwan iñiykichikkunawan
comitative iñiykichiknintin iñiykichikkunantin
abessive iñiykichikninnaq iñiykichikkunannaq
comparative iñiykichikhina iñiykichikkunahina
causative iñiykichikrayku iñiykichikkunarayku
benefactive iñiykichikpaq iñiykichikkunapaq
associative iñiykichikpura iñiykichikkunapura
distributive iñiykichikninka iñiykichikkunanka
exclusive iñiykichiklla iñiykichikkunalla
paykunap - third-person plural
paykunap (their) singular plural
nominative iñinku iñinkukuna
accusative iñinkuta iñinkukunata
dative iñinkuman iñinkukunaman
genitive iñinkupa iñinkukunap
locative iñinkupi iñinkukunapi
terminative iñinkukama iñinkukunakama
ablative iñinkumanta iñinkukunamanta
instrumental iñinkuwan iñinkukunawan
comitative iñinkuntin iñinkukunantin
abessive iñinkunnaq iñinkukunannaq
comparative iñinkuhina iñinkukunahina
causative iñinkurayku iñinkukunarayku
benefactive iñinkupaq iñinkukunapaq
associative iñinkupura iñinkukunapura
distributive iñinkunka iñinkukunanka
exclusive iñinkulla iñinkukunalla

Derived terms