ihmelääkäri

Finnish

Etymology

ihme +‎ lääkäri

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈihmeˣˌlæːkæri/, [ˈiçme̞lˌlæːk̟æri]
  • Rhymes: -æːkæri
  • Syllabification(key): ih‧me‧lää‧kä‧ri
  • Hyphenation(key): ihme‧lääkä‧ri

Noun

ihmelääkäri

  1. miracle doctor, prodigy doctor

Declension

Inflection of ihmelääkäri (Kotus type 6/paperi, no gradation)
nominative ihmelääkäri ihmelääkärit
genitive ihmelääkärin ihmelääkärien
ihmelääkäreiden
ihmelääkäreitten
partitive ihmelääkäriä ihmelääkäreitä
ihmelääkärejä
illative ihmelääkäriin ihmelääkäreihin
singular plural
nominative ihmelääkäri ihmelääkärit
accusative nom. ihmelääkäri ihmelääkärit
gen. ihmelääkärin
genitive ihmelääkärin ihmelääkärien
ihmelääkäreiden
ihmelääkäreitten
partitive ihmelääkäriä ihmelääkäreitä
ihmelääkärejä
inessive ihmelääkärissä ihmelääkäreissä
elative ihmelääkäristä ihmelääkäreistä
illative ihmelääkäriin ihmelääkäreihin
adessive ihmelääkärillä ihmelääkäreillä
ablative ihmelääkäriltä ihmelääkäreiltä
allative ihmelääkärille ihmelääkäreille
essive ihmelääkärinä ihmelääkäreinä
translative ihmelääkäriksi ihmelääkäreiksi
abessive ihmelääkärittä ihmelääkäreittä
instructive — ihmelääkärein
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of ihmelääkäri (Kotus type 6/paperi, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative ihmelääkärini ihmelääkärini
accusative nom. ihmelääkärini ihmelääkärini
gen. ihmelääkärini
genitive ihmelääkärini ihmelääkärieni
ihmelääkäreideni
ihmelääkäreitteni
partitive ihmelääkäriäni ihmelääkäreitäni
ihmelääkärejäni
inessive ihmelääkärissäni ihmelääkäreissäni
elative ihmelääkäristäni ihmelääkäreistäni
illative ihmelääkäriini ihmelääkäreihini
adessive ihmelääkärilläni ihmelääkäreilläni
ablative ihmelääkäriltäni ihmelääkäreiltäni
allative ihmelääkärilleni ihmelääkäreilleni
essive ihmelääkärinäni ihmelääkäreinäni
translative ihmelääkärikseni ihmelääkäreikseni
abessive ihmelääkärittäni ihmelääkäreittäni
instructive — —
comitative — ihmelääkäreineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative ihmelääkärisi ihmelääkärisi
accusative nom. ihmelääkärisi ihmelääkärisi
gen. ihmelääkärisi
genitive ihmelääkärisi ihmelääkäriesi
ihmelääkäreidesi
ihmelääkäreittesi
partitive ihmelääkäriäsi ihmelääkäreitäsi
ihmelääkärejäsi
inessive ihmelääkärissäsi ihmelääkäreissäsi
elative ihmelääkäristäsi ihmelääkäreistäsi
illative ihmelääkäriisi ihmelääkäreihisi
adessive ihmelääkärilläsi ihmelääkäreilläsi
ablative ihmelääkäriltäsi ihmelääkäreiltäsi
allative ihmelääkärillesi ihmelääkäreillesi
essive ihmelääkärinäsi ihmelääkäreinäsi
translative ihmelääkäriksesi ihmelääkäreiksesi
abessive ihmelääkärittäsi ihmelääkäreittäsi
instructive — —
comitative — ihmelääkäreinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative ihmelääkärimme ihmelääkärimme
accusative nom. ihmelääkärimme ihmelääkärimme
gen. ihmelääkärimme
genitive ihmelääkärimme ihmelääkäriemme
ihmelääkäreidemme
ihmelääkäreittemme
partitive ihmelääkäriämme ihmelääkäreitämme
ihmelääkärejämme
inessive ihmelääkärissämme ihmelääkäreissämme
elative ihmelääkäristämme ihmelääkäreistämme
illative ihmelääkäriimme ihmelääkäreihimme
adessive ihmelääkärillämme ihmelääkäreillämme
ablative ihmelääkäriltämme ihmelääkäreiltämme
allative ihmelääkärillemme ihmelääkäreillemme
essive ihmelääkärinämme ihmelääkäreinämme
translative ihmelääkäriksemme ihmelääkäreiksemme
abessive ihmelääkärittämme ihmelääkäreittämme
instructive — —
comitative — ihmelääkäreinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative ihmelääkärinne ihmelääkärinne
accusative nom. ihmelääkärinne ihmelääkärinne
gen. ihmelääkärinne
genitive ihmelääkärinne ihmelääkärienne
ihmelääkäreidenne
ihmelääkäreittenne
partitive ihmelääkäriänne ihmelääkäreitänne
ihmelääkärejänne
inessive ihmelääkärissänne ihmelääkäreissänne
elative ihmelääkäristänne ihmelääkäreistänne
illative ihmelääkäriinne ihmelääkäreihinne
adessive ihmelääkärillänne ihmelääkäreillänne
ablative ihmelääkäriltänne ihmelääkäreiltänne
allative ihmelääkärillenne ihmelääkäreillenne
essive ihmelääkärinänne ihmelääkäreinänne
translative ihmelääkäriksenne ihmelääkäreiksenne
abessive ihmelääkärittänne ihmelääkäreittänne
instructive — —
comitative — ihmelääkäreinenne
third-person possessor
singular plural
nominative ihmelääkärinsä ihmelääkärinsä
accusative nom. ihmelääkärinsä ihmelääkärinsä
gen. ihmelääkärinsä
genitive ihmelääkärinsä ihmelääkäriensä
ihmelääkäreidensä
ihmelääkäreittensä
partitive ihmelääkäriään
ihmelääkäriänsä 		ihmelääkäreitään
ihmelääkärejään
ihmelääkäreitänsä
ihmelääkärejänsä
inessive ihmelääkärissään
ihmelääkärissänsä 		ihmelääkäreissään
ihmelääkäreissänsä
elative ihmelääkäristään
ihmelääkäristänsä 		ihmelääkäreistään
ihmelääkäreistänsä
illative ihmelääkäriinsä ihmelääkäreihinsä
adessive ihmelääkärillään
ihmelääkärillänsä 		ihmelääkäreillään
ihmelääkäreillänsä
ablative ihmelääkäriltään
ihmelääkäriltänsä 		ihmelääkäreiltään
ihmelääkäreiltänsä
allative ihmelääkärilleen
ihmelääkärillensä 		ihmelääkäreilleen
ihmelääkäreillensä
essive ihmelääkärinään
ihmelääkärinänsä 		ihmelääkäreinään
ihmelääkäreinänsä
translative ihmelääkärikseen
ihmelääkäriksensä 		ihmelääkäreikseen
ihmelääkäreiksensä
abessive ihmelääkärittään
ihmelääkärittänsä 		ihmelääkäreittään
ihmelääkäreittänsä
instructive — —
comitative — ihmelääkäreineen
ihmelääkäreinensä
This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.