ihmelliin

Ingrian

Etymology

From ihme (“wonder”) +‎ -lliin. Akin to Finnish ihmeellinen.

Pronunciation

  • (Ala-Laukaa) IPA(key): /ˈihmelːine/, [ˈihməlʲˌlʲine̞]
  • (Soikkola) IPA(key): /ˈihmelːiːn/, [ˈihme̞lʲːiːn]
  • Rhymes: -ine, -ihmelːiːn
  • Hyphenation: ih‧mel‧liin

Adjective

ihmelliin (comparative ihmellisemp)

  1. amazing, wonderful

Declension

Declension of ihmelliin (type 1/jokahiin, no gradation)
singular plural
nominative ihmelliin ihmelliset
genitive ihmellisen ihmellissiin
partitive ihmellistä, ihmellist ihmellissiä
illative ihmellissee ihmellissii
inessive ihmellises ihmellisis
elative ihmellisest ihmellisist
allative ihmelliselle ihmellisille
adessive ihmellisel ihmellisil
ablative ihmelliselt ihmellisilt
translative ihmelliseks ihmellisiks
essive ihmellisennä, ihmellisseen ihmellisinnä, ihmellissiin
exessive1) ihmellisent ihmellisint
1) obsolete
*) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl)
**) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive.

Synonyms

References

  • Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 88
This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.