| third-person possessor
|
|
|
singular
|
plural
|
| nominative
|
ihmeparantumisensa
|
ihmeparantumisensa
|
| accusative
|
nom.
|
ihmeparantumisensa
|
ihmeparantumisensa
|
| gen.
|
ihmeparantumisensa
|
| genitive
|
ihmeparantumisensa
|
ihmeparantumistensa ihmeparantumisiensa
|
| partitive
|
ihmeparantumistaan ihmeparantumistansa
|
ihmeparantumisiaan ihmeparantumisiansa
|
| inessive
|
ihmeparantumisessaan ihmeparantumisessansa
|
ihmeparantumisissaan ihmeparantumisissansa
|
| elative
|
ihmeparantumisestaan ihmeparantumisestansa
|
ihmeparantumisistaan ihmeparantumisistansa
|
| illative
|
ihmeparantumiseensa
|
ihmeparantumisiinsa
|
| adessive
|
ihmeparantumisellaan ihmeparantumisellansa
|
ihmeparantumisillaan ihmeparantumisillansa
|
| ablative
|
ihmeparantumiseltaan ihmeparantumiseltansa
|
ihmeparantumisiltaan ihmeparantumisiltansa
|
| allative
|
ihmeparantumiselleen ihmeparantumisellensa
|
ihmeparantumisilleen ihmeparantumisillensa
|
| essive
|
ihmeparantumisenaan ihmeparantumisenansa
|
ihmeparantumisinaan ihmeparantumisinansa
|
| translative
|
ihmeparantumisekseen ihmeparantumiseksensa
|
ihmeparantumisikseen ihmeparantumisiksensa
|
| abessive
|
ihmeparantumisettaan ihmeparantumisettansa
|
ihmeparantumisittaan ihmeparantumisittansa
|
| instructive
|
—
|
—
|
| comitative
|
— |
ihmeparantumisineen ihmeparantumisinensa
|