third-person possessor
|
|
singular
|
plural
|
nominative
|
ihmepelastuksensa
|
ihmepelastuksensa
|
accusative
|
nom.
|
ihmepelastuksensa
|
ihmepelastuksensa
|
gen.
|
ihmepelastuksensa
|
genitive
|
ihmepelastuksensa
|
ihmepelastustensa ihmepelastuksiensa
|
partitive
|
ihmepelastustaan ihmepelastustansa
|
ihmepelastuksiaan ihmepelastuksiansa
|
inessive
|
ihmepelastuksessaan ihmepelastuksessansa
|
ihmepelastuksissaan ihmepelastuksissansa
|
elative
|
ihmepelastuksestaan ihmepelastuksestansa
|
ihmepelastuksistaan ihmepelastuksistansa
|
illative
|
ihmepelastukseensa
|
ihmepelastuksiinsa
|
adessive
|
ihmepelastuksellaan ihmepelastuksellansa
|
ihmepelastuksillaan ihmepelastuksillansa
|
ablative
|
ihmepelastukseltaan ihmepelastukseltansa
|
ihmepelastuksiltaan ihmepelastuksiltansa
|
allative
|
ihmepelastukselleen ihmepelastuksellensa
|
ihmepelastuksilleen ihmepelastuksillensa
|
essive
|
ihmepelastuksenaan ihmepelastuksenansa
|
ihmepelastuksinaan ihmepelastuksinansa
|
translative
|
ihmepelastuksekseen ihmepelastukseksensa
|
ihmepelastuksikseen ihmepelastuksiksensa
|
abessive
|
ihmepelastuksettaan ihmepelastuksettansa
|
ihmepelastuksittaan ihmepelastuksittansa
|
instructive
|
—
|
—
|
comitative
|
— |
ihmepelastuksineen ihmepelastuksinensa
|