ikäjakautuma

Finnish

Etymology

ikä +‎ jakautuma

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈikæˌjɑkɑu̯tumɑ/, [ˈik̟æˌjɑ̝kɑ̝u̯ˌt̪umɑ̝]
  • Rhymes: -umɑ
  • Syllabification(key): i‧kä‧ja‧kau‧tu‧ma
  • Hyphenation(key): ikä‧jakau‧tu‧ma

Noun

ikäjakautuma

  1. alternative form of ikäjakauma

Declension

Inflection of ikäjakautuma (Kotus type 10/koira, no gradation)
nominative ikäjakautuma ikäjakautumat
genitive ikäjakautuman ikäjakautumien
partitive ikäjakautumaa ikäjakautumia
illative ikäjakautumaan ikäjakautumiin
singular plural
nominative ikäjakautuma ikäjakautumat
accusative nom. ikäjakautuma ikäjakautumat
gen. ikäjakautuman
genitive ikäjakautuman ikäjakautumien
ikäjakautumain rare
partitive ikäjakautumaa ikäjakautumia
inessive ikäjakautumassa ikäjakautumissa
elative ikäjakautumasta ikäjakautumista
illative ikäjakautumaan ikäjakautumiin
adessive ikäjakautumalla ikäjakautumilla
ablative ikäjakautumalta ikäjakautumilta
allative ikäjakautumalle ikäjakautumille
essive ikäjakautumana ikäjakautumina
translative ikäjakautumaksi ikäjakautumiksi
abessive ikäjakautumatta ikäjakautumitta
instructive — ikäjakautumin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of ikäjakautuma (Kotus type 10/koira, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative ikäjakautumani ikäjakautumani
accusative nom. ikäjakautumani ikäjakautumani
gen. ikäjakautumani
genitive ikäjakautumani ikäjakautumieni
ikäjakautumaini rare
partitive ikäjakautumaani ikäjakautumiani
inessive ikäjakautumassani ikäjakautumissani
elative ikäjakautumastani ikäjakautumistani
illative ikäjakautumaani ikäjakautumiini
adessive ikäjakautumallani ikäjakautumillani
ablative ikäjakautumaltani ikäjakautumiltani
allative ikäjakautumalleni ikäjakautumilleni
essive ikäjakautumanani ikäjakautuminani
translative ikäjakautumakseni ikäjakautumikseni
abessive ikäjakautumattani ikäjakautumittani
instructive — —
comitative — ikäjakautumineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative ikäjakautumasi ikäjakautumasi
accusative nom. ikäjakautumasi ikäjakautumasi
gen. ikäjakautumasi
genitive ikäjakautumasi ikäjakautumiesi
ikäjakautumaisi rare
partitive ikäjakautumaasi ikäjakautumiasi
inessive ikäjakautumassasi ikäjakautumissasi
elative ikäjakautumastasi ikäjakautumistasi
illative ikäjakautumaasi ikäjakautumiisi
adessive ikäjakautumallasi ikäjakautumillasi
ablative ikäjakautumaltasi ikäjakautumiltasi
allative ikäjakautumallesi ikäjakautumillesi
essive ikäjakautumanasi ikäjakautuminasi
translative ikäjakautumaksesi ikäjakautumiksesi
abessive ikäjakautumattasi ikäjakautumittasi
instructive — —
comitative — ikäjakautuminesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative ikäjakautumamme ikäjakautumamme
accusative nom. ikäjakautumamme ikäjakautumamme
gen. ikäjakautumamme
genitive ikäjakautumamme ikäjakautumiemme
ikäjakautumaimme rare
partitive ikäjakautumaamme ikäjakautumiamme
inessive ikäjakautumassamme ikäjakautumissamme
elative ikäjakautumastamme ikäjakautumistamme
illative ikäjakautumaamme ikäjakautumiimme
adessive ikäjakautumallamme ikäjakautumillamme
ablative ikäjakautumaltamme ikäjakautumiltamme
allative ikäjakautumallemme ikäjakautumillemme
essive ikäjakautumanamme ikäjakautuminamme
translative ikäjakautumaksemme ikäjakautumiksemme
abessive ikäjakautumattamme ikäjakautumittamme
instructive — —
comitative — ikäjakautuminemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative ikäjakautumanne ikäjakautumanne
accusative nom. ikäjakautumanne ikäjakautumanne
gen. ikäjakautumanne
genitive ikäjakautumanne ikäjakautumienne
ikäjakautumainne rare
partitive ikäjakautumaanne ikäjakautumianne
inessive ikäjakautumassanne ikäjakautumissanne
elative ikäjakautumastanne ikäjakautumistanne
illative ikäjakautumaanne ikäjakautumiinne
adessive ikäjakautumallanne ikäjakautumillanne
ablative ikäjakautumaltanne ikäjakautumiltanne
allative ikäjakautumallenne ikäjakautumillenne
essive ikäjakautumananne ikäjakautuminanne
translative ikäjakautumaksenne ikäjakautumiksenne
abessive ikäjakautumattanne ikäjakautumittanne
instructive — —
comitative — ikäjakautuminenne
third-person possessor
singular plural
nominative ikäjakautumansa ikäjakautumansa
accusative nom. ikäjakautumansa ikäjakautumansa
gen. ikäjakautumansa
genitive ikäjakautumansa ikäjakautumiensa
ikäjakautumainsa rare
partitive ikäjakautumaansa ikäjakautumiaan
ikäjakautumiansa
inessive ikäjakautumassaan
ikäjakautumassansa 		ikäjakautumissaan
ikäjakautumissansa
elative ikäjakautumastaan
ikäjakautumastansa 		ikäjakautumistaan
ikäjakautumistansa
illative ikäjakautumaansa ikäjakautumiinsa
adessive ikäjakautumallaan
ikäjakautumallansa 		ikäjakautumillaan
ikäjakautumillansa
ablative ikäjakautumaltaan
ikäjakautumaltansa 		ikäjakautumiltaan
ikäjakautumiltansa
allative ikäjakautumalleen
ikäjakautumallensa 		ikäjakautumilleen
ikäjakautumillensa
essive ikäjakautumanaan
ikäjakautumanansa 		ikäjakautuminaan
ikäjakautuminansa
translative ikäjakautumakseen
ikäjakautumaksensa 		ikäjakautumikseen
ikäjakautumiksensa
abessive ikäjakautumattaan
ikäjakautumattansa 		ikäjakautumittaan
ikäjakautumittansa
instructive — —
comitative — ikäjakautumineen
ikäjakautuminensa

Further reading

This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.