ilmaantuminen

Finnish

Etymology

ilmaantua +‎ -minen

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈilmɑːntuminen/, [ˈilmɑ̝ːn̪ˌt̪umine̞n]
  • Rhymes: -uminen
  • Syllabification(key): il‧maan‧tu‧mi‧nen
  • Hyphenation(key): il‧maan‧tu‧mi‧nen

Noun

ilmaantuminen

  1. verbal noun of ilmaantua
    1. cropping up
    2. turning up, showing up

Declension

Inflection of ilmaantuminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative ilmaantuminen ilmaantumiset
genitive ilmaantumisen ilmaantumisten
ilmaantumisien
partitive ilmaantumista ilmaantumisia
illative ilmaantumiseen ilmaantumisiin
singular plural
nominative ilmaantuminen ilmaantumiset
accusative nom. ilmaantuminen ilmaantumiset
gen. ilmaantumisen
genitive ilmaantumisen ilmaantumisten
ilmaantumisien
partitive ilmaantumista ilmaantumisia
inessive ilmaantumisessa ilmaantumisissa
elative ilmaantumisesta ilmaantumisista
illative ilmaantumiseen ilmaantumisiin
adessive ilmaantumisella ilmaantumisilla
ablative ilmaantumiselta ilmaantumisilta
allative ilmaantumiselle ilmaantumisille
essive ilmaantumisena ilmaantumisina
translative ilmaantumiseksi ilmaantumisiksi
abessive ilmaantumisetta ilmaantumisitta
instructive — ilmaantumisin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of ilmaantuminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative ilmaantumiseni ilmaantumiseni
accusative nom. ilmaantumiseni ilmaantumiseni
gen. ilmaantumiseni
genitive ilmaantumiseni ilmaantumisteni
ilmaantumisieni
partitive ilmaantumistani ilmaantumisiani
inessive ilmaantumisessani ilmaantumisissani
elative ilmaantumisestani ilmaantumisistani
illative ilmaantumiseeni ilmaantumisiini
adessive ilmaantumisellani ilmaantumisillani
ablative ilmaantumiseltani ilmaantumisiltani
allative ilmaantumiselleni ilmaantumisilleni
essive ilmaantumisenani ilmaantumisinani
translative ilmaantumisekseni ilmaantumisikseni
abessive ilmaantumisettani ilmaantumisittani
instructive — —
comitative — ilmaantumisineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative ilmaantumisesi ilmaantumisesi
accusative nom. ilmaantumisesi ilmaantumisesi
gen. ilmaantumisesi
genitive ilmaantumisesi ilmaantumistesi
ilmaantumisiesi
partitive ilmaantumistasi ilmaantumisiasi
inessive ilmaantumisessasi ilmaantumisissasi
elative ilmaantumisestasi ilmaantumisistasi
illative ilmaantumiseesi ilmaantumisiisi
adessive ilmaantumisellasi ilmaantumisillasi
ablative ilmaantumiseltasi ilmaantumisiltasi
allative ilmaantumisellesi ilmaantumisillesi
essive ilmaantumisenasi ilmaantumisinasi
translative ilmaantumiseksesi ilmaantumisiksesi
abessive ilmaantumisettasi ilmaantumisittasi
instructive — —
comitative — ilmaantumisinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative ilmaantumisemme ilmaantumisemme
accusative nom. ilmaantumisemme ilmaantumisemme
gen. ilmaantumisemme
genitive ilmaantumisemme ilmaantumistemme
ilmaantumisiemme
partitive ilmaantumistamme ilmaantumisiamme
inessive ilmaantumisessamme ilmaantumisissamme
elative ilmaantumisestamme ilmaantumisistamme
illative ilmaantumiseemme ilmaantumisiimme
adessive ilmaantumisellamme ilmaantumisillamme
ablative ilmaantumiseltamme ilmaantumisiltamme
allative ilmaantumisellemme ilmaantumisillemme
essive ilmaantumisenamme ilmaantumisinamme
translative ilmaantumiseksemme ilmaantumisiksemme
abessive ilmaantumisettamme ilmaantumisittamme
instructive — —
comitative — ilmaantumisinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative ilmaantumisenne ilmaantumisenne
accusative nom. ilmaantumisenne ilmaantumisenne
gen. ilmaantumisenne
genitive ilmaantumisenne ilmaantumistenne
ilmaantumisienne
partitive ilmaantumistanne ilmaantumisianne
inessive ilmaantumisessanne ilmaantumisissanne
elative ilmaantumisestanne ilmaantumisistanne
illative ilmaantumiseenne ilmaantumisiinne
adessive ilmaantumisellanne ilmaantumisillanne
ablative ilmaantumiseltanne ilmaantumisiltanne
allative ilmaantumisellenne ilmaantumisillenne
essive ilmaantumisenanne ilmaantumisinanne
translative ilmaantumiseksenne ilmaantumisiksenne
abessive ilmaantumisettanne ilmaantumisittanne
instructive — —
comitative — ilmaantumisinenne
third-person possessor
singular plural
nominative ilmaantumisensa ilmaantumisensa
accusative nom. ilmaantumisensa ilmaantumisensa
gen. ilmaantumisensa
genitive ilmaantumisensa ilmaantumistensa
ilmaantumisiensa
partitive ilmaantumistaan
ilmaantumistansa 		ilmaantumisiaan
ilmaantumisiansa
inessive ilmaantumisessaan
ilmaantumisessansa 		ilmaantumisissaan
ilmaantumisissansa
elative ilmaantumisestaan
ilmaantumisestansa 		ilmaantumisistaan
ilmaantumisistansa
illative ilmaantumiseensa ilmaantumisiinsa
adessive ilmaantumisellaan
ilmaantumisellansa 		ilmaantumisillaan
ilmaantumisillansa
ablative ilmaantumiseltaan
ilmaantumiseltansa 		ilmaantumisiltaan
ilmaantumisiltansa
allative ilmaantumiselleen
ilmaantumisellensa 		ilmaantumisilleen
ilmaantumisillensa
essive ilmaantumisenaan
ilmaantumisenansa 		ilmaantumisinaan
ilmaantumisinansa
translative ilmaantumisekseen
ilmaantumiseksensa 		ilmaantumisikseen
ilmaantumisiksensa
abessive ilmaantumisettaan
ilmaantumisettansa 		ilmaantumisittaan
ilmaantumisittansa
instructive — —
comitative — ilmaantumisineen
ilmaantumisinensa
This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.