iloittu

Finnish

Participle

iloittu

  1. past passive participle of iloita

Declension

Inflection of iloittu (Kotus type 1*C/valo, tt-t gradation)
nominative iloittu iloitut
genitive iloitun iloittujen
partitive iloittua iloittuja
illative iloittuun iloittuihin
singular plural
nominative iloittu iloitut
accusative nom. iloittu iloitut
gen. iloitun
genitive iloitun iloittujen
partitive iloittua iloittuja
inessive iloitussa iloituissa
elative iloitusta iloituista
illative iloittuun iloittuihin
adessive iloitulla iloituilla
ablative iloitulta iloituilta
allative iloitulle iloituille
essive iloittuna iloittuina
translative iloituksi iloituiksi
abessive iloitutta iloituitta
instructive — iloituin
comitative — iloittuine
Possessive forms of iloittu (Kotus type 1*C/valo, tt-t gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor
singular plural
nominative iloittuni iloittuni
accusative nom. iloittuni iloittuni
gen. iloittuni
genitive iloittuni iloittujeni
partitive iloittuani iloittujani
inessive iloitussani iloituissani
elative iloitustani iloituistani
illative iloittuuni iloittuihini
adessive iloitullani iloituillani
ablative iloitultani iloituiltani
allative iloitulleni iloituilleni
essive iloittunani iloittuinani
translative iloitukseni iloituikseni
abessive iloituttani iloituittani
instructive — —
comitative — iloittuineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative iloittusi iloittusi
accusative nom. iloittusi iloittusi
gen. iloittusi
genitive iloittusi iloittujesi
partitive iloittuasi iloittujasi
inessive iloitussasi iloituissasi
elative iloitustasi iloituistasi
illative iloittuusi iloittuihisi
adessive iloitullasi iloituillasi
ablative iloitultasi iloituiltasi
allative iloitullesi iloituillesi
essive iloittunasi iloittuinasi
translative iloituksesi iloituiksesi
abessive iloituttasi iloituittasi
instructive — —
comitative — iloittuinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative iloittumme iloittumme
accusative nom. iloittumme iloittumme
gen. iloittumme
genitive iloittumme iloittujemme
partitive iloittuamme iloittujamme
inessive iloitussamme iloituissamme
elative iloitustamme iloituistamme
illative iloittuumme iloittuihimme
adessive iloitullamme iloituillamme
ablative iloitultamme iloituiltamme
allative iloitullemme iloituillemme
essive iloittunamme iloittuinamme
translative iloituksemme iloituiksemme
abessive iloituttamme iloituittamme
instructive — —
comitative — iloittuinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative iloittunne iloittunne
accusative nom. iloittunne iloittunne
gen. iloittunne
genitive iloittunne iloittujenne
partitive iloittuanne iloittujanne
inessive iloitussanne iloituissanne
elative iloitustanne iloituistanne
illative iloittuunne iloittuihinne
adessive iloitullanne iloituillanne
ablative iloitultanne iloituiltanne
allative iloitullenne iloituillenne
essive iloittunanne iloittuinanne
translative iloituksenne iloituiksenne
abessive iloituttanne iloituittanne
instructive — —
comitative — iloittuinenne
third-person possessor
singular plural
nominative iloittunsa iloittunsa
accusative nom. iloittunsa iloittunsa
gen. iloittunsa
genitive iloittunsa iloittujensa
partitive iloittuaan
iloittuansa 		iloittujaan
iloittujansa
inessive iloitussaan
iloitussansa 		iloituissaan
iloituissansa
elative iloitustaan
iloitustansa 		iloituistaan
iloituistansa
illative iloittuunsa iloittuihinsa
adessive iloitullaan
iloitullansa 		iloituillaan
iloituillansa
ablative iloitultaan
iloitultansa 		iloituiltaan
iloituiltansa
allative iloitulleen
iloitullensa 		iloituilleen
iloituillensa
essive iloittunaan
iloittunansa 		iloittuinaan
iloittuinansa
translative iloitukseen
iloituksensa 		iloituikseen
iloituiksensa
abessive iloituttaan
iloituttansa 		iloituittaan
iloituittansa
instructive — —
comitative — iloittuineen
iloittuinensa

Anagrams

This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.