| third-person possessor
|
|
|
singular
|
plural
|
| nominative
|
irtisanoutumisensa
|
irtisanoutumisensa
|
| accusative
|
nom.
|
irtisanoutumisensa
|
irtisanoutumisensa
|
| gen.
|
irtisanoutumisensa
|
| genitive
|
irtisanoutumisensa
|
irtisanoutumistensa irtisanoutumisiensa
|
| partitive
|
irtisanoutumistaan irtisanoutumistansa
|
irtisanoutumisiaan irtisanoutumisiansa
|
| inessive
|
irtisanoutumisessaan irtisanoutumisessansa
|
irtisanoutumisissaan irtisanoutumisissansa
|
| elative
|
irtisanoutumisestaan irtisanoutumisestansa
|
irtisanoutumisistaan irtisanoutumisistansa
|
| illative
|
irtisanoutumiseensa
|
irtisanoutumisiinsa
|
| adessive
|
irtisanoutumisellaan irtisanoutumisellansa
|
irtisanoutumisillaan irtisanoutumisillansa
|
| ablative
|
irtisanoutumiseltaan irtisanoutumiseltansa
|
irtisanoutumisiltaan irtisanoutumisiltansa
|
| allative
|
irtisanoutumiselleen irtisanoutumisellensa
|
irtisanoutumisilleen irtisanoutumisillensa
|
| essive
|
irtisanoutumisenaan irtisanoutumisenansa
|
irtisanoutumisinaan irtisanoutumisinansa
|
| translative
|
irtisanoutumisekseen irtisanoutumiseksensa
|
irtisanoutumisikseen irtisanoutumisiksensa
|
| abessive
|
irtisanoutumisettaan irtisanoutumisettansa
|
irtisanoutumisittaan irtisanoutumisittansa
|
| instructive
|
—
|
—
|
| comitative
|
— |
irtisanoutumisineen irtisanoutumisinensa
|