isomeroitua

Finnish

Etymology

isomeroida +‎ -tua

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈisoˌmeroi̯tuɑˣ/, [ˈis̠o̞ˌme̞ro̞i̯ˌt̪uɑ̝(ʔ)]
  • Rhymes: -uɑ
  • Syllabification(key): i‧so‧me‧roi‧tu‧a
  • Hyphenation(key): iso‧meroi‧tua

Verb

isomeroitua

  1. (intransitive, chemistry) to be isomerated

Conjugation

Inflection of isomeroitua (Kotus type 52*F/sanoa, t-d gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. isomeroidun en isomeroidu 1st sing. olen isomeroitunut en ole isomeroitunut
2nd sing. isomeroidut et isomeroidu 2nd sing. olet isomeroitunut et ole isomeroitunut
3rd sing. isomeroituu ei isomeroidu 3rd sing. on isomeroitunut ei ole isomeroitunut
1st plur. isomeroidumme emme isomeroidu 1st plur. olemme isomeroituneet emme ole isomeroituneet
2nd plur. isomeroidutte ette isomeroidu 2nd plur. olette isomeroituneet ette ole isomeroituneet
3rd plur. isomeroituvat eivät isomeroidu 3rd plur. ovat isomeroituneet eivät ole isomeroituneet
passive isomeroidutaan ei isomeroiduta passive on isomeroiduttu ei ole isomeroiduttu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. isomeroiduin en isomeroitunut 1st sing. olin isomeroitunut en ollut isomeroitunut
2nd sing. isomeroiduit et isomeroitunut 2nd sing. olit isomeroitunut et ollut isomeroitunut
3rd sing. isomeroitui ei isomeroitunut 3rd sing. oli isomeroitunut ei ollut isomeroitunut
1st plur. isomeroiduimme emme isomeroituneet 1st plur. olimme isomeroituneet emme olleet isomeroituneet
2nd plur. isomeroiduitte ette isomeroituneet 2nd plur. olitte isomeroituneet ette olleet isomeroituneet
3rd plur. isomeroituivat eivät isomeroituneet 3rd plur. olivat isomeroituneet eivät olleet isomeroituneet
passive isomeroiduttiin ei isomeroiduttu passive oli isomeroiduttu ei ollut isomeroiduttu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. isomeroituisin en isomeroituisi 1st sing. olisin isomeroitunut en olisi isomeroitunut
2nd sing. isomeroituisit et isomeroituisi 2nd sing. olisit isomeroitunut et olisi isomeroitunut
3rd sing. isomeroituisi ei isomeroituisi 3rd sing. olisi isomeroitunut ei olisi isomeroitunut
1st plur. isomeroituisimme emme isomeroituisi 1st plur. olisimme isomeroituneet emme olisi isomeroituneet
2nd plur. isomeroituisitte ette isomeroituisi 2nd plur. olisitte isomeroituneet ette olisi isomeroituneet
3rd plur. isomeroituisivat eivät isomeroituisi 3rd plur. olisivat isomeroituneet eivät olisi isomeroituneet
passive isomeroiduttaisiin ei isomeroiduttaisi passive olisi isomeroiduttu ei olisi isomeroiduttu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. — — 1st sing. — —
2nd sing. isomeroidu älä isomeroidu 2nd sing. — —
3rd sing. isomeroitukoon älköön isomeroituko 3rd sing. olkoon isomeroitunut älköön olko isomeroitunut
1st plur. isomeroitukaamme älkäämme isomeroituko 1st plur. — —
2nd plur. isomeroitukaa älkää isomeroituko 2nd plur. — —
3rd plur. isomeroitukoot älkööt isomeroituko 3rd plur. olkoot isomeroituneet älkööt olko isomeroituneet
passive isomeroiduttakoon älköön isomeroiduttako passive olkoon isomeroiduttu älköön olko isomeroiduttu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. isomeroitunen en isomeroitune 1st sing. lienen isomeroitunut en liene isomeroitunut
2nd sing. isomeroitunet et isomeroitune 2nd sing. lienet isomeroitunut et liene isomeroitunut
3rd sing. isomeroitunee ei isomeroitune 3rd sing. lienee isomeroitunut ei liene isomeroitunut
1st plur. isomeroitunemme emme isomeroitune 1st plur. lienemme isomeroituneet emme liene isomeroituneet
2nd plur. isomeroitunette ette isomeroitune 2nd plur. lienette isomeroituneet ette liene isomeroituneet
3rd plur. isomeroitunevat eivät isomeroitune 3rd plur. lienevät isomeroituneet eivät liene isomeroituneet
passive isomeroiduttaneen ei isomeroiduttane passive lienee isomeroiduttu ei liene isomeroiduttu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st isomeroitua present isomeroituva isomeroiduttava
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st isomeroituakseni isomeroituaksemme
2nd isomeroituaksesi isomeroituaksenne
3rd isomeroituakseen
isomeroituaksensa
past isomeroitunut isomeroiduttu
2nd inessive2 isomeroituessa isomeroiduttaessa agent4 isomeroituma
Possessive forms
Person sing. plur.
1st isomeroituessani isomeroituessamme
2nd isomeroituessasi isomeroituessanne
3rd isomeroituessaan
isomeroituessansa
negative isomeroitumaton
instructive isomeroituen —
1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).

4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
3rd inessive isomeroitumassa —
elative isomeroitumasta —
illative isomeroitumaan —
adessive isomeroitumalla —
abessive isomeroitumatta —
instructive isomeroituman isomeroiduttaman
4th3 verbal noun isomeroituminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st isomeroitumaisillani isomeroitumaisillamme
2nd isomeroitumaisillasi isomeroitumaisillanne
3rd isomeroitumaisillaan
isomeroitumaisillansa

Derived terms

This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.