itsekritiikki

Finnish

Etymology

itse- +‎ kritiikki

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈitse(ˣ)ˌkritiːkːi/, [ˈits̠e̞(k̚)ˌkrit̪iːkːi]
  • Rhymes: -itiːkːi
  • Syllabification(key): it‧se‧kri‧tiik‧ki
  • Hyphenation(key): itse‧kritiik‧ki

Noun

itsekritiikki

  1. self-criticism

Declension

Inflection of itsekritiikki (Kotus type 5*A/risti, kk-k gradation)
nominative itsekritiikki itsekritiikit
genitive itsekritiikin itsekritiikkien
partitive itsekritiikkiä itsekritiikkejä
illative itsekritiikkiin itsekritiikkeihin
singular plural
nominative itsekritiikki itsekritiikit
accusative nom. itsekritiikki itsekritiikit
gen. itsekritiikin
genitive itsekritiikin itsekritiikkien
partitive itsekritiikkiä itsekritiikkejä
inessive itsekritiikissä itsekritiikeissä
elative itsekritiikistä itsekritiikeistä
illative itsekritiikkiin itsekritiikkeihin
adessive itsekritiikillä itsekritiikeillä
ablative itsekritiikiltä itsekritiikeiltä
allative itsekritiikille itsekritiikeille
essive itsekritiikkinä itsekritiikkeinä
translative itsekritiikiksi itsekritiikeiksi
abessive itsekritiikittä itsekritiikeittä
instructive — itsekritiikein
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of itsekritiikki (Kotus type 5*A/risti, kk-k gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative itsekritiikkini itsekritiikkini
accusative nom. itsekritiikkini itsekritiikkini
gen. itsekritiikkini
genitive itsekritiikkini itsekritiikkieni
partitive itsekritiikkiäni itsekritiikkejäni
inessive itsekritiikissäni itsekritiikeissäni
elative itsekritiikistäni itsekritiikeistäni
illative itsekritiikkiini itsekritiikkeihini
adessive itsekritiikilläni itsekritiikeilläni
ablative itsekritiikiltäni itsekritiikeiltäni
allative itsekritiikilleni itsekritiikeilleni
essive itsekritiikkinäni itsekritiikkeinäni
translative itsekritiikikseni itsekritiikeikseni
abessive itsekritiikittäni itsekritiikeittäni
instructive — —
comitative — itsekritiikkeineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative itsekritiikkisi itsekritiikkisi
accusative nom. itsekritiikkisi itsekritiikkisi
gen. itsekritiikkisi
genitive itsekritiikkisi itsekritiikkiesi
partitive itsekritiikkiäsi itsekritiikkejäsi
inessive itsekritiikissäsi itsekritiikeissäsi
elative itsekritiikistäsi itsekritiikeistäsi
illative itsekritiikkiisi itsekritiikkeihisi
adessive itsekritiikilläsi itsekritiikeilläsi
ablative itsekritiikiltäsi itsekritiikeiltäsi
allative itsekritiikillesi itsekritiikeillesi
essive itsekritiikkinäsi itsekritiikkeinäsi
translative itsekritiikiksesi itsekritiikeiksesi
abessive itsekritiikittäsi itsekritiikeittäsi
instructive — —
comitative — itsekritiikkeinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative itsekritiikkimme itsekritiikkimme
accusative nom. itsekritiikkimme itsekritiikkimme
gen. itsekritiikkimme
genitive itsekritiikkimme itsekritiikkiemme
partitive itsekritiikkiämme itsekritiikkejämme
inessive itsekritiikissämme itsekritiikeissämme
elative itsekritiikistämme itsekritiikeistämme
illative itsekritiikkiimme itsekritiikkeihimme
adessive itsekritiikillämme itsekritiikeillämme
ablative itsekritiikiltämme itsekritiikeiltämme
allative itsekritiikillemme itsekritiikeillemme
essive itsekritiikkinämme itsekritiikkeinämme
translative itsekritiikiksemme itsekritiikeiksemme
abessive itsekritiikittämme itsekritiikeittämme
instructive — —
comitative — itsekritiikkeinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative itsekritiikkinne itsekritiikkinne
accusative nom. itsekritiikkinne itsekritiikkinne
gen. itsekritiikkinne
genitive itsekritiikkinne itsekritiikkienne
partitive itsekritiikkiänne itsekritiikkejänne
inessive itsekritiikissänne itsekritiikeissänne
elative itsekritiikistänne itsekritiikeistänne
illative itsekritiikkiinne itsekritiikkeihinne
adessive itsekritiikillänne itsekritiikeillänne
ablative itsekritiikiltänne itsekritiikeiltänne
allative itsekritiikillenne itsekritiikeillenne
essive itsekritiikkinänne itsekritiikkeinänne
translative itsekritiikiksenne itsekritiikeiksenne
abessive itsekritiikittänne itsekritiikeittänne
instructive — —
comitative — itsekritiikkeinenne
third-person possessor
singular plural
nominative itsekritiikkinsä itsekritiikkinsä
accusative nom. itsekritiikkinsä itsekritiikkinsä
gen. itsekritiikkinsä
genitive itsekritiikkinsä itsekritiikkiensä
partitive itsekritiikkiään
itsekritiikkiänsä 		itsekritiikkejään
itsekritiikkejänsä
inessive itsekritiikissään
itsekritiikissänsä 		itsekritiikeissään
itsekritiikeissänsä
elative itsekritiikistään
itsekritiikistänsä 		itsekritiikeistään
itsekritiikeistänsä
illative itsekritiikkiinsä itsekritiikkeihinsä
adessive itsekritiikillään
itsekritiikillänsä 		itsekritiikeillään
itsekritiikeillänsä
ablative itsekritiikiltään
itsekritiikiltänsä 		itsekritiikeiltään
itsekritiikeiltänsä
allative itsekritiikilleen
itsekritiikillensä 		itsekritiikeilleen
itsekritiikeillensä
essive itsekritiikkinään
itsekritiikkinänsä 		itsekritiikkeinään
itsekritiikkeinänsä
translative itsekritiikikseen
itsekritiikiksensä 		itsekritiikeikseen
itsekritiikeiksensä
abessive itsekritiikittään
itsekritiikittänsä 		itsekritiikeittään
itsekritiikeittänsä
instructive — —
comitative — itsekritiikkeineen
itsekritiikkeinensä

Further reading

This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.