| third-person possessor
|
|
|
singular
|
plural
|
| nominative
|
itsekunnioituksensa
|
itsekunnioituksensa
|
| accusative
|
nom.
|
itsekunnioituksensa
|
itsekunnioituksensa
|
| gen.
|
itsekunnioituksensa
|
| genitive
|
itsekunnioituksensa
|
itsekunnioitustensa itsekunnioituksiensa
|
| partitive
|
itsekunnioitustaan itsekunnioitustansa
|
itsekunnioituksiaan itsekunnioituksiansa
|
| inessive
|
itsekunnioituksessaan itsekunnioituksessansa
|
itsekunnioituksissaan itsekunnioituksissansa
|
| elative
|
itsekunnioituksestaan itsekunnioituksestansa
|
itsekunnioituksistaan itsekunnioituksistansa
|
| illative
|
itsekunnioitukseensa
|
itsekunnioituksiinsa
|
| adessive
|
itsekunnioituksellaan itsekunnioituksellansa
|
itsekunnioituksillaan itsekunnioituksillansa
|
| ablative
|
itsekunnioitukseltaan itsekunnioitukseltansa
|
itsekunnioituksiltaan itsekunnioituksiltansa
|
| allative
|
itsekunnioitukselleen itsekunnioituksellensa
|
itsekunnioituksilleen itsekunnioituksillensa
|
| essive
|
itsekunnioituksenaan itsekunnioituksenansa
|
itsekunnioituksinaan itsekunnioituksinansa
|
| translative
|
itsekunnioituksekseen itsekunnioitukseksensa
|
itsekunnioituksikseen itsekunnioituksiksensa
|
| abessive
|
itsekunnioituksettaan itsekunnioituksettansa
|
itsekunnioituksittaan itsekunnioituksittansa
|
| instructive
|
—
|
—
|
| comitative
|
— |
itsekunnioituksineen itsekunnioituksinensa
|