itsesääntely

Finnish

Etymology

itse +‎ sääntely

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈitse(ˣ)ˌsæːntely/, [ˈits̠e̞(s̠)ˌs̠æːn̪t̪e̞ly]
  • Rhymes: -æːntely
  • Syllabification(key): it‧se‧sään‧te‧ly
  • Hyphenation(key): itse‧säänte‧ly

Noun

itsesääntely

  1. self-regulation

Declension

Inflection of itsesääntely (Kotus type 2/palvelu, no gradation)
nominative itsesääntely itsesääntelyt
genitive itsesääntelyn itsesääntelyjen
itsesääntelyiden
itsesääntelyitten
partitive itsesääntelyä itsesääntelyjä
itsesääntelyitä
illative itsesääntelyyn itsesääntelyihin
singular plural
nominative itsesääntely itsesääntelyt
accusative nom. itsesääntely itsesääntelyt
gen. itsesääntelyn
genitive itsesääntelyn itsesääntelyjen
itsesääntelyiden
itsesääntelyitten
partitive itsesääntelyä itsesääntelyjä
itsesääntelyitä
inessive itsesääntelyssä itsesääntelyissä
elative itsesääntelystä itsesääntelyistä
illative itsesääntelyyn itsesääntelyihin
adessive itsesääntelyllä itsesääntelyillä
ablative itsesääntelyltä itsesääntelyiltä
allative itsesääntelylle itsesääntelyille
essive itsesääntelynä itsesääntelyinä
translative itsesääntelyksi itsesääntelyiksi
abessive itsesääntelyttä itsesääntelyittä
instructive — itsesääntelyin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of itsesääntely (Kotus type 2/palvelu, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative itsesääntelyni itsesääntelyni
accusative nom. itsesääntelyni itsesääntelyni
gen. itsesääntelyni
genitive itsesääntelyni itsesääntelyjeni
itsesääntelyideni
itsesääntelyitteni
partitive itsesääntelyäni itsesääntelyjäni
itsesääntelyitäni
inessive itsesääntelyssäni itsesääntelyissäni
elative itsesääntelystäni itsesääntelyistäni
illative itsesääntelyyni itsesääntelyihini
adessive itsesääntelylläni itsesääntelyilläni
ablative itsesääntelyltäni itsesääntelyiltäni
allative itsesääntelylleni itsesääntelyilleni
essive itsesääntelynäni itsesääntelyinäni
translative itsesääntelykseni itsesääntelyikseni
abessive itsesääntelyttäni itsesääntelyittäni
instructive — —
comitative — itsesääntelyineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative itsesääntelysi itsesääntelysi
accusative nom. itsesääntelysi itsesääntelysi
gen. itsesääntelysi
genitive itsesääntelysi itsesääntelyjesi
itsesääntelyidesi
itsesääntelyittesi
partitive itsesääntelyäsi itsesääntelyjäsi
itsesääntelyitäsi
inessive itsesääntelyssäsi itsesääntelyissäsi
elative itsesääntelystäsi itsesääntelyistäsi
illative itsesääntelyysi itsesääntelyihisi
adessive itsesääntelylläsi itsesääntelyilläsi
ablative itsesääntelyltäsi itsesääntelyiltäsi
allative itsesääntelyllesi itsesääntelyillesi
essive itsesääntelynäsi itsesääntelyinäsi
translative itsesääntelyksesi itsesääntelyiksesi
abessive itsesääntelyttäsi itsesääntelyittäsi
instructive — —
comitative — itsesääntelyinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative itsesääntelymme itsesääntelymme
accusative nom. itsesääntelymme itsesääntelymme
gen. itsesääntelymme
genitive itsesääntelymme itsesääntelyjemme
itsesääntelyidemme
itsesääntelyittemme
partitive itsesääntelyämme itsesääntelyjämme
itsesääntelyitämme
inessive itsesääntelyssämme itsesääntelyissämme
elative itsesääntelystämme itsesääntelyistämme
illative itsesääntelyymme itsesääntelyihimme
adessive itsesääntelyllämme itsesääntelyillämme
ablative itsesääntelyltämme itsesääntelyiltämme
allative itsesääntelyllemme itsesääntelyillemme
essive itsesääntelynämme itsesääntelyinämme
translative itsesääntelyksemme itsesääntelyiksemme
abessive itsesääntelyttämme itsesääntelyittämme
instructive — —
comitative — itsesääntelyinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative itsesääntelynne itsesääntelynne
accusative nom. itsesääntelynne itsesääntelynne
gen. itsesääntelynne
genitive itsesääntelynne itsesääntelyjenne
itsesääntelyidenne
itsesääntelyittenne
partitive itsesääntelyänne itsesääntelyjänne
itsesääntelyitänne
inessive itsesääntelyssänne itsesääntelyissänne
elative itsesääntelystänne itsesääntelyistänne
illative itsesääntelyynne itsesääntelyihinne
adessive itsesääntelyllänne itsesääntelyillänne
ablative itsesääntelyltänne itsesääntelyiltänne
allative itsesääntelyllenne itsesääntelyillenne
essive itsesääntelynänne itsesääntelyinänne
translative itsesääntelyksenne itsesääntelyiksenne
abessive itsesääntelyttänne itsesääntelyittänne
instructive — —
comitative — itsesääntelyinenne
third-person possessor
singular plural
nominative itsesääntelynsä itsesääntelynsä
accusative nom. itsesääntelynsä itsesääntelynsä
gen. itsesääntelynsä
genitive itsesääntelynsä itsesääntelyjensä
itsesääntelyidensä
itsesääntelyittensä
partitive itsesääntelyään
itsesääntelyänsä 		itsesääntelyjään
itsesääntelyitään
itsesääntelyjänsä
itsesääntelyitänsä
inessive itsesääntelyssään
itsesääntelyssänsä 		itsesääntelyissään
itsesääntelyissänsä
elative itsesääntelystään
itsesääntelystänsä 		itsesääntelyistään
itsesääntelyistänsä
illative itsesääntelyynsä itsesääntelyihinsä
adessive itsesääntelyllään
itsesääntelyllänsä 		itsesääntelyillään
itsesääntelyillänsä
ablative itsesääntelyltään
itsesääntelyltänsä 		itsesääntelyiltään
itsesääntelyiltänsä
allative itsesääntelylleen
itsesääntelyllensä 		itsesääntelyilleen
itsesääntelyillensä
essive itsesääntelynään
itsesääntelynänsä 		itsesääntelyinään
itsesääntelyinänsä
translative itsesääntelykseen
itsesääntelyksensä 		itsesääntelyikseen
itsesääntelyiksensä
abessive itsesääntelyttään
itsesääntelyttänsä 		itsesääntelyittään
itsesääntelyittänsä
instructive — —
comitative — itsesääntelyineen
itsesääntelyinensä

Further reading

This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.