itseviittaus

Finnish

Etymology

itse- +‎ viittaus

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈitse(ˣ)ˌʋiːtːɑus/, [ˈits̠e̞(ʋ)ˌʋiːt̪ːɑ̝us̠]
  • Rhymes: -iːtːɑus
  • Syllabification(key): it‧se‧viit‧ta‧us
  • Hyphenation(key): itse‧viitta‧us

Noun

itseviittaus

  1. self-reference

Declension

Inflection of itseviittaus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
nominative itseviittaus itseviittaukset
genitive itseviittauksen itseviittausten
itseviittauksien
partitive itseviittausta itseviittauksia
illative itseviittaukseen itseviittauksiin
singular plural
nominative itseviittaus itseviittaukset
accusative nom. itseviittaus itseviittaukset
gen. itseviittauksen
genitive itseviittauksen itseviittausten
itseviittauksien
partitive itseviittausta itseviittauksia
inessive itseviittauksessa itseviittauksissa
elative itseviittauksesta itseviittauksista
illative itseviittaukseen itseviittauksiin
adessive itseviittauksella itseviittauksilla
ablative itseviittaukselta itseviittauksilta
allative itseviittaukselle itseviittauksille
essive itseviittauksena itseviittauksina
translative itseviittaukseksi itseviittauksiksi
abessive itseviittauksetta itseviittauksitta
instructive — itseviittauksin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of itseviittaus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative itseviittaukseni itseviittaukseni
accusative nom. itseviittaukseni itseviittaukseni
gen. itseviittaukseni
genitive itseviittaukseni itseviittausteni
itseviittauksieni
partitive itseviittaustani itseviittauksiani
inessive itseviittauksessani itseviittauksissani
elative itseviittauksestani itseviittauksistani
illative itseviittaukseeni itseviittauksiini
adessive itseviittauksellani itseviittauksillani
ablative itseviittaukseltani itseviittauksiltani
allative itseviittaukselleni itseviittauksilleni
essive itseviittauksenani itseviittauksinani
translative itseviittauksekseni itseviittauksikseni
abessive itseviittauksettani itseviittauksittani
instructive — —
comitative — itseviittauksineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative itseviittauksesi itseviittauksesi
accusative nom. itseviittauksesi itseviittauksesi
gen. itseviittauksesi
genitive itseviittauksesi itseviittaustesi
itseviittauksiesi
partitive itseviittaustasi itseviittauksiasi
inessive itseviittauksessasi itseviittauksissasi
elative itseviittauksestasi itseviittauksistasi
illative itseviittaukseesi itseviittauksiisi
adessive itseviittauksellasi itseviittauksillasi
ablative itseviittaukseltasi itseviittauksiltasi
allative itseviittauksellesi itseviittauksillesi
essive itseviittauksenasi itseviittauksinasi
translative itseviittaukseksesi itseviittauksiksesi
abessive itseviittauksettasi itseviittauksittasi
instructive — —
comitative — itseviittauksinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative itseviittauksemme itseviittauksemme
accusative nom. itseviittauksemme itseviittauksemme
gen. itseviittauksemme
genitive itseviittauksemme itseviittaustemme
itseviittauksiemme
partitive itseviittaustamme itseviittauksiamme
inessive itseviittauksessamme itseviittauksissamme
elative itseviittauksestamme itseviittauksistamme
illative itseviittaukseemme itseviittauksiimme
adessive itseviittauksellamme itseviittauksillamme
ablative itseviittaukseltamme itseviittauksiltamme
allative itseviittauksellemme itseviittauksillemme
essive itseviittauksenamme itseviittauksinamme
translative itseviittaukseksemme itseviittauksiksemme
abessive itseviittauksettamme itseviittauksittamme
instructive — —
comitative — itseviittauksinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative itseviittauksenne itseviittauksenne
accusative nom. itseviittauksenne itseviittauksenne
gen. itseviittauksenne
genitive itseviittauksenne itseviittaustenne
itseviittauksienne
partitive itseviittaustanne itseviittauksianne
inessive itseviittauksessanne itseviittauksissanne
elative itseviittauksestanne itseviittauksistanne
illative itseviittaukseenne itseviittauksiinne
adessive itseviittauksellanne itseviittauksillanne
ablative itseviittaukseltanne itseviittauksiltanne
allative itseviittauksellenne itseviittauksillenne
essive itseviittauksenanne itseviittauksinanne
translative itseviittaukseksenne itseviittauksiksenne
abessive itseviittauksettanne itseviittauksittanne
instructive — —
comitative — itseviittauksinenne
third-person possessor
singular plural
nominative itseviittauksensa itseviittauksensa
accusative nom. itseviittauksensa itseviittauksensa
gen. itseviittauksensa
genitive itseviittauksensa itseviittaustensa
itseviittauksiensa
partitive itseviittaustaan
itseviittaustansa 		itseviittauksiaan
itseviittauksiansa
inessive itseviittauksessaan
itseviittauksessansa 		itseviittauksissaan
itseviittauksissansa
elative itseviittauksestaan
itseviittauksestansa 		itseviittauksistaan
itseviittauksistansa
illative itseviittaukseensa itseviittauksiinsa
adessive itseviittauksellaan
itseviittauksellansa 		itseviittauksillaan
itseviittauksillansa
ablative itseviittaukseltaan
itseviittaukseltansa 		itseviittauksiltaan
itseviittauksiltansa
allative itseviittaukselleen
itseviittauksellensa 		itseviittauksilleen
itseviittauksillensa
essive itseviittauksenaan
itseviittauksenansa 		itseviittauksinaan
itseviittauksinansa
translative itseviittauksekseen
itseviittaukseksensa 		itseviittauksikseen
itseviittauksiksensa
abessive itseviittauksettaan
itseviittauksettansa 		itseviittauksittaan
itseviittauksittansa
instructive — —
comitative — itseviittauksineen
itseviittauksinensa
This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.