jakaantuminen

Finnish

Etymology

jakaantua +‎ -minen

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈjɑkɑːntuminen/, [ˈjɑ̝kɑ̝ːn̪ˌt̪umine̞n]
  • Rhymes: -uminen
  • Syllabification(key): ja‧kaan‧tu‧mi‧nen
  • Hyphenation(key): ja‧kaan‧tu‧mi‧nen

Noun

jakaantuminen

  1. verbal noun of jakaantua
    1. synonym of jakautuminen

Declension

Inflection of jakaantuminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative jakaantuminen jakaantumiset
genitive jakaantumisen jakaantumisten
jakaantumisien
partitive jakaantumista jakaantumisia
illative jakaantumiseen jakaantumisiin
singular plural
nominative jakaantuminen jakaantumiset
accusative nom. jakaantuminen jakaantumiset
gen. jakaantumisen
genitive jakaantumisen jakaantumisten
jakaantumisien
partitive jakaantumista jakaantumisia
inessive jakaantumisessa jakaantumisissa
elative jakaantumisesta jakaantumisista
illative jakaantumiseen jakaantumisiin
adessive jakaantumisella jakaantumisilla
ablative jakaantumiselta jakaantumisilta
allative jakaantumiselle jakaantumisille
essive jakaantumisena jakaantumisina
translative jakaantumiseksi jakaantumisiksi
abessive jakaantumisetta jakaantumisitta
instructive — jakaantumisin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of jakaantuminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative jakaantumiseni jakaantumiseni
accusative nom. jakaantumiseni jakaantumiseni
gen. jakaantumiseni
genitive jakaantumiseni jakaantumisteni
jakaantumisieni
partitive jakaantumistani jakaantumisiani
inessive jakaantumisessani jakaantumisissani
elative jakaantumisestani jakaantumisistani
illative jakaantumiseeni jakaantumisiini
adessive jakaantumisellani jakaantumisillani
ablative jakaantumiseltani jakaantumisiltani
allative jakaantumiselleni jakaantumisilleni
essive jakaantumisenani jakaantumisinani
translative jakaantumisekseni jakaantumisikseni
abessive jakaantumisettani jakaantumisittani
instructive — —
comitative — jakaantumisineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative jakaantumisesi jakaantumisesi
accusative nom. jakaantumisesi jakaantumisesi
gen. jakaantumisesi
genitive jakaantumisesi jakaantumistesi
jakaantumisiesi
partitive jakaantumistasi jakaantumisiasi
inessive jakaantumisessasi jakaantumisissasi
elative jakaantumisestasi jakaantumisistasi
illative jakaantumiseesi jakaantumisiisi
adessive jakaantumisellasi jakaantumisillasi
ablative jakaantumiseltasi jakaantumisiltasi
allative jakaantumisellesi jakaantumisillesi
essive jakaantumisenasi jakaantumisinasi
translative jakaantumiseksesi jakaantumisiksesi
abessive jakaantumisettasi jakaantumisittasi
instructive — —
comitative — jakaantumisinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative jakaantumisemme jakaantumisemme
accusative nom. jakaantumisemme jakaantumisemme
gen. jakaantumisemme
genitive jakaantumisemme jakaantumistemme
jakaantumisiemme
partitive jakaantumistamme jakaantumisiamme
inessive jakaantumisessamme jakaantumisissamme
elative jakaantumisestamme jakaantumisistamme
illative jakaantumiseemme jakaantumisiimme
adessive jakaantumisellamme jakaantumisillamme
ablative jakaantumiseltamme jakaantumisiltamme
allative jakaantumisellemme jakaantumisillemme
essive jakaantumisenamme jakaantumisinamme
translative jakaantumiseksemme jakaantumisiksemme
abessive jakaantumisettamme jakaantumisittamme
instructive — —
comitative — jakaantumisinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative jakaantumisenne jakaantumisenne
accusative nom. jakaantumisenne jakaantumisenne
gen. jakaantumisenne
genitive jakaantumisenne jakaantumistenne
jakaantumisienne
partitive jakaantumistanne jakaantumisianne
inessive jakaantumisessanne jakaantumisissanne
elative jakaantumisestanne jakaantumisistanne
illative jakaantumiseenne jakaantumisiinne
adessive jakaantumisellanne jakaantumisillanne
ablative jakaantumiseltanne jakaantumisiltanne
allative jakaantumisellenne jakaantumisillenne
essive jakaantumisenanne jakaantumisinanne
translative jakaantumiseksenne jakaantumisiksenne
abessive jakaantumisettanne jakaantumisittanne
instructive — —
comitative — jakaantumisinenne
third-person possessor
singular plural
nominative jakaantumisensa jakaantumisensa
accusative nom. jakaantumisensa jakaantumisensa
gen. jakaantumisensa
genitive jakaantumisensa jakaantumistensa
jakaantumisiensa
partitive jakaantumistaan
jakaantumistansa 		jakaantumisiaan
jakaantumisiansa
inessive jakaantumisessaan
jakaantumisessansa 		jakaantumisissaan
jakaantumisissansa
elative jakaantumisestaan
jakaantumisestansa 		jakaantumisistaan
jakaantumisistansa
illative jakaantumiseensa jakaantumisiinsa
adessive jakaantumisellaan
jakaantumisellansa 		jakaantumisillaan
jakaantumisillansa
ablative jakaantumiseltaan
jakaantumiseltansa 		jakaantumisiltaan
jakaantumisiltansa
allative jakaantumiselleen
jakaantumisellensa 		jakaantumisilleen
jakaantumisillensa
essive jakaantumisenaan
jakaantumisenansa 		jakaantumisinaan
jakaantumisinansa
translative jakaantumisekseen
jakaantumiseksensa 		jakaantumisikseen
jakaantumisiksensa
abessive jakaantumisettaan
jakaantumisettansa 		jakaantumisittaan
jakaantumisittansa
instructive — —
comitative — jakaantumisineen
jakaantumisinensa
This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.