juurieläin

Finnish

Etymology

juuri +‎ eläin

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈjuːriˌelæi̯n/, [ˈjuːriˌe̞læi̯n]
  • Rhymes: -elæin
  • Syllabification(key): juu‧ri‧e‧läin
  • Hyphenation(key): juuri‧eläin

Noun

juurieläin

  1. rhizopod (any member of the taxonomic superclass of Rhizopoda)
  2. (in the plural) the taxonomic superclass of Rhizopoda

Declension

Inflection of juurieläin (Kotus type 33/kytkin, no gradation)
nominative juurieläin juurieläimet
genitive juurieläimen juurieläimien
juurieläinten
partitive juurieläintä juurieläimiä
illative juurieläimeen juurieläimiin
singular plural
nominative juurieläin juurieläimet
accusative nom. juurieläin juurieläimet
gen. juurieläimen
genitive juurieläimen juurieläimien
juurieläinten
partitive juurieläintä juurieläimiä
inessive juurieläimessä juurieläimissä
elative juurieläimestä juurieläimistä
illative juurieläimeen juurieläimiin
adessive juurieläimellä juurieläimillä
ablative juurieläimeltä juurieläimiltä
allative juurieläimelle juurieläimille
essive juurieläimenä juurieläiminä
translative juurieläimeksi juurieläimiksi
abessive juurieläimettä juurieläimittä
instructive — juurieläimin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of juurieläin (Kotus type 33/kytkin, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative juurieläimeni juurieläimeni
accusative nom. juurieläimeni juurieläimeni
gen. juurieläimeni
genitive juurieläimeni juurieläimieni
juurieläinteni
partitive juurieläintäni juurieläimiäni
inessive juurieläimessäni juurieläimissäni
elative juurieläimestäni juurieläimistäni
illative juurieläimeeni juurieläimiini
adessive juurieläimelläni juurieläimilläni
ablative juurieläimeltäni juurieläimiltäni
allative juurieläimelleni juurieläimilleni
essive juurieläimenäni juurieläiminäni
translative juurieläimekseni juurieläimikseni
abessive juurieläimettäni juurieläimittäni
instructive — —
comitative — juurieläimineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative juurieläimesi juurieläimesi
accusative nom. juurieläimesi juurieläimesi
gen. juurieläimesi
genitive juurieläimesi juurieläimiesi
juurieläintesi
partitive juurieläintäsi juurieläimiäsi
inessive juurieläimessäsi juurieläimissäsi
elative juurieläimestäsi juurieläimistäsi
illative juurieläimeesi juurieläimiisi
adessive juurieläimelläsi juurieläimilläsi
ablative juurieläimeltäsi juurieläimiltäsi
allative juurieläimellesi juurieläimillesi
essive juurieläimenäsi juurieläiminäsi
translative juurieläimeksesi juurieläimiksesi
abessive juurieläimettäsi juurieläimittäsi
instructive — —
comitative — juurieläiminesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative juurieläimemme juurieläimemme
accusative nom. juurieläimemme juurieläimemme
gen. juurieläimemme
genitive juurieläimemme juurieläimiemme
juurieläintemme
partitive juurieläintämme juurieläimiämme
inessive juurieläimessämme juurieläimissämme
elative juurieläimestämme juurieläimistämme
illative juurieläimeemme juurieläimiimme
adessive juurieläimellämme juurieläimillämme
ablative juurieläimeltämme juurieläimiltämme
allative juurieläimellemme juurieläimillemme
essive juurieläimenämme juurieläiminämme
translative juurieläimeksemme juurieläimiksemme
abessive juurieläimettämme juurieläimittämme
instructive — —
comitative — juurieläiminemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative juurieläimenne juurieläimenne
accusative nom. juurieläimenne juurieläimenne
gen. juurieläimenne
genitive juurieläimenne juurieläimienne
juurieläintenne
partitive juurieläintänne juurieläimiänne
inessive juurieläimessänne juurieläimissänne
elative juurieläimestänne juurieläimistänne
illative juurieläimeenne juurieläimiinne
adessive juurieläimellänne juurieläimillänne
ablative juurieläimeltänne juurieläimiltänne
allative juurieläimellenne juurieläimillenne
essive juurieläimenänne juurieläiminänne
translative juurieläimeksenne juurieläimiksenne
abessive juurieläimettänne juurieläimittänne
instructive — —
comitative — juurieläiminenne
third-person possessor
singular plural
nominative juurieläimensä juurieläimensä
accusative nom. juurieläimensä juurieläimensä
gen. juurieläimensä
genitive juurieläimensä juurieläimiensä
juurieläintensä
partitive juurieläintään
juurieläintänsä 		juurieläimiään
juurieläimiänsä
inessive juurieläimessään
juurieläimessänsä 		juurieläimissään
juurieläimissänsä
elative juurieläimestään
juurieläimestänsä 		juurieläimistään
juurieläimistänsä
illative juurieläimeensä juurieläimiinsä
adessive juurieläimellään
juurieläimellänsä 		juurieläimillään
juurieläimillänsä
ablative juurieläimeltään
juurieläimeltänsä 		juurieläimiltään
juurieläimiltänsä
allative juurieläimelleen
juurieläimellensä 		juurieläimilleen
juurieläimillensä
essive juurieläimenään
juurieläimenänsä 		juurieläiminään
juurieläiminänsä
translative juurieläimekseen
juurieläimeksensä 		juurieläimikseen
juurieläimiksensä
abessive juurieläimettään
juurieläimettänsä 		juurieläimittään
juurieläimittänsä
instructive — —
comitative — juurieläimineen
juurieläiminensä

Further reading

This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.