käärin

Finnish

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈkæːrin/, [ˈk̟æːrin]
  • Rhymes: -æːrin
  • Syllabification(key): kää‧rin
  • Hyphenation(key): kää‧rin

Etymology 1

kääriä +‎ -in

Noun

käärin

  1. (hay bale) wrapper (device)
    Synonym: käärijä
Declension
Inflection of käärin (Kotus type 33/kytkin, no gradation)
nominative käärin käärimet
genitive käärimen käärimien
käärinten
partitive käärintä käärimiä
illative käärimeen käärimiin
singular plural
nominative käärin käärimet
accusative nom. käärin käärimet
gen. käärimen
genitive käärimen käärimien
käärinten
partitive käärintä käärimiä
inessive käärimessä käärimissä
elative käärimestä käärimistä
illative käärimeen käärimiin
adessive käärimellä käärimillä
ablative käärimeltä käärimiltä
allative käärimelle käärimille
essive käärimenä kääriminä
translative käärimeksi käärimiksi
abessive käärimettä käärimittä
instructive — käärimin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of käärin (Kotus type 33/kytkin, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative käärimeni käärimeni
accusative nom. käärimeni käärimeni
gen. käärimeni
genitive käärimeni käärimieni
käärinteni
partitive käärintäni käärimiäni
inessive käärimessäni käärimissäni
elative käärimestäni käärimistäni
illative käärimeeni käärimiini
adessive käärimelläni käärimilläni
ablative käärimeltäni käärimiltäni
allative käärimelleni käärimilleni
essive käärimenäni kääriminäni
translative käärimekseni käärimikseni
abessive käärimettäni käärimittäni
instructive — —
comitative — käärimineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative käärimesi käärimesi
accusative nom. käärimesi käärimesi
gen. käärimesi
genitive käärimesi käärimiesi
käärintesi
partitive käärintäsi käärimiäsi
inessive käärimessäsi käärimissäsi
elative käärimestäsi käärimistäsi
illative käärimeesi käärimiisi
adessive käärimelläsi käärimilläsi
ablative käärimeltäsi käärimiltäsi
allative käärimellesi käärimillesi
essive käärimenäsi kääriminäsi
translative käärimeksesi käärimiksesi
abessive käärimettäsi käärimittäsi
instructive — —
comitative — kääriminesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative käärimemme käärimemme
accusative nom. käärimemme käärimemme
gen. käärimemme
genitive käärimemme käärimiemme
käärintemme
partitive käärintämme käärimiämme
inessive käärimessämme käärimissämme
elative käärimestämme käärimistämme
illative käärimeemme käärimiimme
adessive käärimellämme käärimillämme
ablative käärimeltämme käärimiltämme
allative käärimellemme käärimillemme
essive käärimenämme kääriminämme
translative käärimeksemme käärimiksemme
abessive käärimettämme käärimittämme
instructive — —
comitative — kääriminemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative käärimenne käärimenne
accusative nom. käärimenne käärimenne
gen. käärimenne
genitive käärimenne käärimienne
käärintenne
partitive käärintänne käärimiänne
inessive käärimessänne käärimissänne
elative käärimestänne käärimistänne
illative käärimeenne käärimiinne
adessive käärimellänne käärimillänne
ablative käärimeltänne käärimiltänne
allative käärimellenne käärimillenne
essive käärimenänne kääriminänne
translative käärimeksenne käärimiksenne
abessive käärimettänne käärimittänne
instructive — —
comitative — kääriminenne
third-person possessor
singular plural
nominative käärimensä käärimensä
accusative nom. käärimensä käärimensä
gen. käärimensä
genitive käärimensä käärimiensä
käärintensä
partitive käärintään
käärintänsä 		käärimiään
käärimiänsä
inessive käärimessään
käärimessänsä 		käärimissään
käärimissänsä
elative käärimestään
käärimestänsä 		käärimistään
käärimistänsä
illative käärimeensä käärimiinsä
adessive käärimellään
käärimellänsä 		käärimillään
käärimillänsä
ablative käärimeltään
käärimeltänsä 		käärimiltään
käärimiltänsä
allative käärimelleen
käärimellensä 		käärimilleen
käärimillensä
essive käärimenään
käärimenänsä 		kääriminään
kääriminänsä
translative käärimekseen
käärimeksensä 		käärimikseen
käärimiksensä
abessive käärimettään
käärimettänsä 		käärimittään
käärimittänsä
instructive — —
comitative — käärimineen
kääriminensä

Further reading

Etymology 2

Verb

käärin

  1. first-person singular present/past indicative of kääriä
This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.