käskee

Finnish

Verb

käskee

  1. third-person singular present indicative of käskeä

Inari Sami

Etymology

From käskiđ +‎ -ee.

Noun

käskee

  1. nettle

Inflection

Inflection of käskee
singular plural
Nominative käskee käskeeh
Accusative käskee käskeid
Genitive käskee käskei
Illative käskei käskeid
Locative käskest käskein
Comitative käskein käskeiguin
Abessive käskeettáá käskeittáá
Essive käsken —
Partitive käsked —

Further reading

  • käskee in Marja-Liisa Olthuis, Taarna Valtonen, Miina Seurujärvi and Trond Trosterud (2015–2022) Nettidigisäänih Anarâškiela-suomakielâ-anarâškielâ sänikirje‎[1], Tromsø: UiT
This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.