kökkö

See also: kokko and Kokko

Chuukese

Noun

kökkö

  1. calling

Finnish

Etymology

Probably sound-symbolic.

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈkøkːø/, [ˈk̟ø̞kːø̞]
  • Rhymes: -økːø
  • Syllabification(key): kök‧kö
  • Hyphenation(key): kök‧kö

Noun

kökkö (dialectal)

  1. dung, manure

Declension

Inflection of kökkö (Kotus type 1*A/valo, kk-k gradation)
nominative kökkö kököt
genitive kökön kökköjen
partitive kökköä kökköjä
illative kökköön kökköihin
singular plural
nominative kökkö kököt
accusative nom. kökkö kököt
gen. kökön
genitive kökön kökköjen
partitive kökköä kökköjä
inessive kökössä kököissä
elative kököstä kököistä
illative kökköön kökköihin
adessive kököllä kököillä
ablative kököltä kököiltä
allative kökölle kököille
essive kökkönä kökköinä
translative kököksi kököiksi
abessive kököttä kököittä
instructive — kököin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of kökkö (Kotus type 1*A/valo, kk-k gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative kökköni kökköni
accusative nom. kökköni kökköni
gen. kökköni
genitive kökköni kökköjeni
partitive kökköäni kökköjäni
inessive kökössäni kököissäni
elative kököstäni kököistäni
illative kökkööni kökköihini
adessive kökölläni kököilläni
ablative kököltäni kököiltäni
allative kökölleni kököilleni
essive kökkönäni kökköinäni
translative kökökseni kököikseni
abessive kököttäni kököittäni
instructive — —
comitative — kökköineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative kökkösi kökkösi
accusative nom. kökkösi kökkösi
gen. kökkösi
genitive kökkösi kökköjesi
partitive kökköäsi kökköjäsi
inessive kökössäsi kököissäsi
elative kököstäsi kököistäsi
illative kökköösi kökköihisi
adessive kökölläsi kököilläsi
ablative kököltäsi kököiltäsi
allative kököllesi kököillesi
essive kökkönäsi kökköinäsi
translative kököksesi kököiksesi
abessive kököttäsi kököittäsi
instructive — —
comitative — kökköinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative kökkömme kökkömme
accusative nom. kökkömme kökkömme
gen. kökkömme
genitive kökkömme kökköjemme
partitive kökköämme kökköjämme
inessive kökössämme kököissämme
elative kököstämme kököistämme
illative kökköömme kökköihimme
adessive kököllämme kököillämme
ablative kököltämme kököiltämme
allative kököllemme kököillemme
essive kökkönämme kökköinämme
translative kököksemme kököiksemme
abessive kököttämme kököittämme
instructive — —
comitative — kökköinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative kökkönne kökkönne
accusative nom. kökkönne kökkönne
gen. kökkönne
genitive kökkönne kökköjenne
partitive kökköänne kökköjänne
inessive kökössänne kököissänne
elative kököstänne kököistänne
illative kökköönne kökköihinne
adessive kököllänne kököillänne
ablative kököltänne kököiltänne
allative kököllenne kököillenne
essive kökkönänne kökköinänne
translative kököksenne kököiksenne
abessive kököttänne kököittänne
instructive — —
comitative — kökköinenne
third-person possessor
singular plural
nominative kökkönsä kökkönsä
accusative nom. kökkönsä kökkönsä
gen. kökkönsä
genitive kökkönsä kökköjensä
partitive kökköään
kökköänsä 		kökköjään
kökköjänsä
inessive kökössään
kökössänsä 		kököissään
kököissänsä
elative kököstään
kököstänsä 		kököistään
kököistänsä
illative kökköönsä kökköihinsä
adessive kököllään
kököllänsä 		kököillään
kököillänsä
ablative kököltään
kököltänsä 		kököiltään
kököiltänsä
allative kökölleen
kököllensä 		kököilleen
kököillensä
essive kökkönään
kökkönänsä 		kökköinään
kökköinänsä
translative kökökseen
kököksensä 		kököikseen
kököiksensä
abessive kököttään
kököttänsä 		kököittään
kököittänsä
instructive — —
comitative — kökköineen
kökköinensä

Synonyms

Adjective

kökkö (comparative kökömpi, superlative kököin) (colloquial)

  1. crappy (of poor quality; worthless)
    Olipa kökkö filmi!
    What a crappy film that was!
  2. crappy (nasty; despicable)
    Se oli kökkö juttu tehdä sille.
    That was a crappy thing to do to him.

Declension

Inflection of kökkö (Kotus type 1*A/valo, kk-k gradation)
nominative kökkö kököt
genitive kökön kökköjen
partitive kökköä kökköjä
illative kökköön kökköihin
singular plural
nominative kökkö kököt
accusative nom. kökkö kököt
gen. kökön
genitive kökön kökköjen
partitive kökköä kökköjä
inessive kökössä kököissä
elative kököstä kököistä
illative kökköön kökköihin
adessive kököllä kököillä
ablative kököltä kököiltä
allative kökölle kököille
essive kökkönä kökköinä
translative kököksi kököiksi
abessive kököttä kököittä
instructive — kököin
comitative — kökköine
Possessive forms of kökkö (Kotus type 1*A/valo, kk-k gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor
singular plural
nominative kökköni kökköni
accusative nom. kökköni kökköni
gen. kökköni
genitive kökköni kökköjeni
partitive kökköäni kökköjäni
inessive kökössäni kököissäni
elative kököstäni kököistäni
illative kökkööni kökköihini
adessive kökölläni kököilläni
ablative kököltäni kököiltäni
allative kökölleni kököilleni
essive kökkönäni kökköinäni
translative kökökseni kököikseni
abessive kököttäni kököittäni
instructive — —
comitative — kökköineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative kökkösi kökkösi
accusative nom. kökkösi kökkösi
gen. kökkösi
genitive kökkösi kökköjesi
partitive kökköäsi kökköjäsi
inessive kökössäsi kököissäsi
elative kököstäsi kököistäsi
illative kökköösi kökköihisi
adessive kökölläsi kököilläsi
ablative kököltäsi kököiltäsi
allative kököllesi kököillesi
essive kökkönäsi kökköinäsi
translative kököksesi kököiksesi
abessive kököttäsi kököittäsi
instructive — —
comitative — kökköinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative kökkömme kökkömme
accusative nom. kökkömme kökkömme
gen. kökkömme
genitive kökkömme kökköjemme
partitive kökköämme kökköjämme
inessive kökössämme kököissämme
elative kököstämme kököistämme
illative kökköömme kökköihimme
adessive kököllämme kököillämme
ablative kököltämme kököiltämme
allative kököllemme kököillemme
essive kökkönämme kökköinämme
translative kököksemme kököiksemme
abessive kököttämme kököittämme
instructive — —
comitative — kökköinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative kökkönne kökkönne
accusative nom. kökkönne kökkönne
gen. kökkönne
genitive kökkönne kökköjenne
partitive kökköänne kökköjänne
inessive kökössänne kököissänne
elative kököstänne kököistänne
illative kökköönne kökköihinne
adessive kököllänne kököillänne
ablative kököltänne kököiltänne
allative kököllenne kököillenne
essive kökkönänne kökköinänne
translative kököksenne kököiksenne
abessive kököttänne kököittänne
instructive — —
comitative — kökköinenne
third-person possessor
singular plural
nominative kökkönsä kökkönsä
accusative nom. kökkönsä kökkönsä
gen. kökkönsä
genitive kökkönsä kökköjensä
partitive kökköään
kökköänsä 		kökköjään
kökköjänsä
inessive kökössään
kökössänsä 		kököissään
kököissänsä
elative kököstään
kököstänsä 		kököistään
kököistänsä
illative kökköönsä kökköihinsä
adessive kököllään
kököllänsä 		kököillään
kököillänsä
ablative kököltään
kököltänsä 		kököiltään
kököiltänsä
allative kökölleen
kököllensä 		kököilleen
kököillensä
essive kökkönään
kökkönänsä 		kökköinään
kökköinänsä
translative kökökseen
kököksensä 		kököikseen
kököiksensä
abessive kököttään
kököttänsä 		kököittään
kököittänsä
instructive — —
comitative — kökköineen
kökköinensä

Derived terms

Further reading

This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.