kahdentaminen

Finnish

Etymology

kahdentaa +‎ -minen

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈkɑhdentɑminen/, [ˈkɑ̝xde̞n̪ˌt̪ɑ̝mine̞n]
  • Rhymes: -ɑminen
  • Syllabification(key): kah‧den‧ta‧mi‧nen
  • Hyphenation(key): kah‧den‧ta‧mi‧nen

Noun

kahdentaminen

  1. verbal noun of kahdentaa
    1. doubling, duplicating, copying, making a duplicate of

Declension

Inflection of kahdentaminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative kahdentaminen kahdentamiset
genitive kahdentamisen kahdentamisten
kahdentamisien
partitive kahdentamista kahdentamisia
illative kahdentamiseen kahdentamisiin
singular plural
nominative kahdentaminen kahdentamiset
accusative nom. kahdentaminen kahdentamiset
gen. kahdentamisen
genitive kahdentamisen kahdentamisten
kahdentamisien
partitive kahdentamista kahdentamisia
inessive kahdentamisessa kahdentamisissa
elative kahdentamisesta kahdentamisista
illative kahdentamiseen kahdentamisiin
adessive kahdentamisella kahdentamisilla
ablative kahdentamiselta kahdentamisilta
allative kahdentamiselle kahdentamisille
essive kahdentamisena kahdentamisina
translative kahdentamiseksi kahdentamisiksi
abessive kahdentamisetta kahdentamisitta
instructive — kahdentamisin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of kahdentaminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative kahdentamiseni kahdentamiseni
accusative nom. kahdentamiseni kahdentamiseni
gen. kahdentamiseni
genitive kahdentamiseni kahdentamisteni
kahdentamisieni
partitive kahdentamistani kahdentamisiani
inessive kahdentamisessani kahdentamisissani
elative kahdentamisestani kahdentamisistani
illative kahdentamiseeni kahdentamisiini
adessive kahdentamisellani kahdentamisillani
ablative kahdentamiseltani kahdentamisiltani
allative kahdentamiselleni kahdentamisilleni
essive kahdentamisenani kahdentamisinani
translative kahdentamisekseni kahdentamisikseni
abessive kahdentamisettani kahdentamisittani
instructive — —
comitative — kahdentamisineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative kahdentamisesi kahdentamisesi
accusative nom. kahdentamisesi kahdentamisesi
gen. kahdentamisesi
genitive kahdentamisesi kahdentamistesi
kahdentamisiesi
partitive kahdentamistasi kahdentamisiasi
inessive kahdentamisessasi kahdentamisissasi
elative kahdentamisestasi kahdentamisistasi
illative kahdentamiseesi kahdentamisiisi
adessive kahdentamisellasi kahdentamisillasi
ablative kahdentamiseltasi kahdentamisiltasi
allative kahdentamisellesi kahdentamisillesi
essive kahdentamisenasi kahdentamisinasi
translative kahdentamiseksesi kahdentamisiksesi
abessive kahdentamisettasi kahdentamisittasi
instructive — —
comitative — kahdentamisinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative kahdentamisemme kahdentamisemme
accusative nom. kahdentamisemme kahdentamisemme
gen. kahdentamisemme
genitive kahdentamisemme kahdentamistemme
kahdentamisiemme
partitive kahdentamistamme kahdentamisiamme
inessive kahdentamisessamme kahdentamisissamme
elative kahdentamisestamme kahdentamisistamme
illative kahdentamiseemme kahdentamisiimme
adessive kahdentamisellamme kahdentamisillamme
ablative kahdentamiseltamme kahdentamisiltamme
allative kahdentamisellemme kahdentamisillemme
essive kahdentamisenamme kahdentamisinamme
translative kahdentamiseksemme kahdentamisiksemme
abessive kahdentamisettamme kahdentamisittamme
instructive — —
comitative — kahdentamisinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative kahdentamisenne kahdentamisenne
accusative nom. kahdentamisenne kahdentamisenne
gen. kahdentamisenne
genitive kahdentamisenne kahdentamistenne
kahdentamisienne
partitive kahdentamistanne kahdentamisianne
inessive kahdentamisessanne kahdentamisissanne
elative kahdentamisestanne kahdentamisistanne
illative kahdentamiseenne kahdentamisiinne
adessive kahdentamisellanne kahdentamisillanne
ablative kahdentamiseltanne kahdentamisiltanne
allative kahdentamisellenne kahdentamisillenne
essive kahdentamisenanne kahdentamisinanne
translative kahdentamiseksenne kahdentamisiksenne
abessive kahdentamisettanne kahdentamisittanne
instructive — —
comitative — kahdentamisinenne
third-person possessor
singular plural
nominative kahdentamisensa kahdentamisensa
accusative nom. kahdentamisensa kahdentamisensa
gen. kahdentamisensa
genitive kahdentamisensa kahdentamistensa
kahdentamisiensa
partitive kahdentamistaan
kahdentamistansa 		kahdentamisiaan
kahdentamisiansa
inessive kahdentamisessaan
kahdentamisessansa 		kahdentamisissaan
kahdentamisissansa
elative kahdentamisestaan
kahdentamisestansa 		kahdentamisistaan
kahdentamisistansa
illative kahdentamiseensa kahdentamisiinsa
adessive kahdentamisellaan
kahdentamisellansa 		kahdentamisillaan
kahdentamisillansa
ablative kahdentamiseltaan
kahdentamiseltansa 		kahdentamisiltaan
kahdentamisiltansa
allative kahdentamiselleen
kahdentamisellensa 		kahdentamisilleen
kahdentamisillensa
essive kahdentamisenaan
kahdentamisenansa 		kahdentamisinaan
kahdentamisinansa
translative kahdentamisekseen
kahdentamiseksensa 		kahdentamisikseen
kahdentamisiksensa
abessive kahdentamisettaan
kahdentamisettansa 		kahdentamisittaan
kahdentamisittansa
instructive — —
comitative — kahdentamisineen
kahdentamisinensa
This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.