kainostelu

Finnish

Etymology

kainostella +‎ -u

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈkɑi̯nostelu/, [ˈkɑ̝i̯no̞s̠ˌte̞lu]
  • Rhymes: -elu
  • Syllabification(key): kai‧nos‧te‧lu
  • Hyphenation(key): kai‧nos‧te‧lu

Noun

kainostelu

  1. bashfulness

Declension

Inflection of kainostelu (Kotus type 2/palvelu, no gradation)
nominative kainostelu kainostelut
genitive kainostelun kainostelujen
kainosteluiden
kainosteluitten
partitive kainostelua kainosteluja
kainosteluita
illative kainosteluun kainosteluihin
singular plural
nominative kainostelu kainostelut
accusative nom. kainostelu kainostelut
gen. kainostelun
genitive kainostelun kainostelujen
kainosteluiden
kainosteluitten
partitive kainostelua kainosteluja
kainosteluita
inessive kainostelussa kainosteluissa
elative kainostelusta kainosteluista
illative kainosteluun kainosteluihin
adessive kainostelulla kainosteluilla
ablative kainostelulta kainosteluilta
allative kainostelulle kainosteluille
essive kainosteluna kainosteluina
translative kainosteluksi kainosteluiksi
abessive kainostelutta kainosteluitta
instructive — kainosteluin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of kainostelu (Kotus type 2/palvelu, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative kainosteluni kainosteluni
accusative nom. kainosteluni kainosteluni
gen. kainosteluni
genitive kainosteluni kainostelujeni
kainosteluideni
kainosteluitteni
partitive kainosteluani kainostelujani
kainosteluitani
inessive kainostelussani kainosteluissani
elative kainostelustani kainosteluistani
illative kainosteluuni kainosteluihini
adessive kainostelullani kainosteluillani
ablative kainostelultani kainosteluiltani
allative kainostelulleni kainosteluilleni
essive kainostelunani kainosteluinani
translative kainostelukseni kainosteluikseni
abessive kainosteluttani kainosteluittani
instructive — —
comitative — kainosteluineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative kainostelusi kainostelusi
accusative nom. kainostelusi kainostelusi
gen. kainostelusi
genitive kainostelusi kainostelujesi
kainosteluidesi
kainosteluittesi
partitive kainosteluasi kainostelujasi
kainosteluitasi
inessive kainostelussasi kainosteluissasi
elative kainostelustasi kainosteluistasi
illative kainosteluusi kainosteluihisi
adessive kainostelullasi kainosteluillasi
ablative kainostelultasi kainosteluiltasi
allative kainostelullesi kainosteluillesi
essive kainostelunasi kainosteluinasi
translative kainosteluksesi kainosteluiksesi
abessive kainosteluttasi kainosteluittasi
instructive — —
comitative — kainosteluinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative kainostelumme kainostelumme
accusative nom. kainostelumme kainostelumme
gen. kainostelumme
genitive kainostelumme kainostelujemme
kainosteluidemme
kainosteluittemme
partitive kainosteluamme kainostelujamme
kainosteluitamme
inessive kainostelussamme kainosteluissamme
elative kainostelustamme kainosteluistamme
illative kainosteluumme kainosteluihimme
adessive kainostelullamme kainosteluillamme
ablative kainostelultamme kainosteluiltamme
allative kainostelullemme kainosteluillemme
essive kainostelunamme kainosteluinamme
translative kainosteluksemme kainosteluiksemme
abessive kainosteluttamme kainosteluittamme
instructive — —
comitative — kainosteluinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative kainostelunne kainostelunne
accusative nom. kainostelunne kainostelunne
gen. kainostelunne
genitive kainostelunne kainostelujenne
kainosteluidenne
kainosteluittenne
partitive kainosteluanne kainostelujanne
kainosteluitanne
inessive kainostelussanne kainosteluissanne
elative kainostelustanne kainosteluistanne
illative kainosteluunne kainosteluihinne
adessive kainostelullanne kainosteluillanne
ablative kainostelultanne kainosteluiltanne
allative kainostelullenne kainosteluillenne
essive kainostelunanne kainosteluinanne
translative kainosteluksenne kainosteluiksenne
abessive kainosteluttanne kainosteluittanne
instructive — —
comitative — kainosteluinenne
third-person possessor
singular plural
nominative kainostelunsa kainostelunsa
accusative nom. kainostelunsa kainostelunsa
gen. kainostelunsa
genitive kainostelunsa kainostelujensa
kainosteluidensa
kainosteluittensa
partitive kainosteluaan
kainosteluansa 		kainostelujaan
kainosteluitaan
kainostelujansa
kainosteluitansa
inessive kainostelussaan
kainostelussansa 		kainosteluissaan
kainosteluissansa
elative kainostelustaan
kainostelustansa 		kainosteluistaan
kainosteluistansa
illative kainosteluunsa kainosteluihinsa
adessive kainostelullaan
kainostelullansa 		kainosteluillaan
kainosteluillansa
ablative kainostelultaan
kainostelultansa 		kainosteluiltaan
kainosteluiltansa
allative kainostelulleen
kainostelullensa 		kainosteluilleen
kainosteluillensa
essive kainostelunaan
kainostelunansa 		kainosteluinaan
kainosteluinansa
translative kainostelukseen
kainosteluksensa 		kainosteluikseen
kainosteluiksensa
abessive kainosteluttaan
kainosteluttansa 		kainosteluittaan
kainosteluittansa
instructive — —
comitative — kainosteluineen
kainosteluinensa

Further reading

Anagrams

This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.