kaksinpuhelu

Finnish

Etymology

kaksin +‎ puhelu

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈkɑksinˌpuhelu/, [ˈkɑ̝ks̠imˌpuɦe̞lu]
  • Rhymes: -uhelu
  • Syllabification(key): kak‧sin‧pu‧he‧lu
  • Hyphenation(key): kaksin‧puhe‧lu

Noun

kaksinpuhelu

  1. dialogue (conversation between two parties, characters, etc.)

Declension

Inflection of kaksinpuhelu (Kotus type 2/palvelu, no gradation)
nominative kaksinpuhelu kaksinpuhelut
genitive kaksinpuhelun kaksinpuhelujen
kaksinpuheluiden
kaksinpuheluitten
partitive kaksinpuhelua kaksinpuheluja
kaksinpuheluita
illative kaksinpuheluun kaksinpuheluihin
singular plural
nominative kaksinpuhelu kaksinpuhelut
accusative nom. kaksinpuhelu kaksinpuhelut
gen. kaksinpuhelun
genitive kaksinpuhelun kaksinpuhelujen
kaksinpuheluiden
kaksinpuheluitten
partitive kaksinpuhelua kaksinpuheluja
kaksinpuheluita
inessive kaksinpuhelussa kaksinpuheluissa
elative kaksinpuhelusta kaksinpuheluista
illative kaksinpuheluun kaksinpuheluihin
adessive kaksinpuhelulla kaksinpuheluilla
ablative kaksinpuhelulta kaksinpuheluilta
allative kaksinpuhelulle kaksinpuheluille
essive kaksinpuheluna kaksinpuheluina
translative kaksinpuheluksi kaksinpuheluiksi
abessive kaksinpuhelutta kaksinpuheluitta
instructive — kaksinpuheluin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of kaksinpuhelu (Kotus type 2/palvelu, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative kaksinpuheluni kaksinpuheluni
accusative nom. kaksinpuheluni kaksinpuheluni
gen. kaksinpuheluni
genitive kaksinpuheluni kaksinpuhelujeni
kaksinpuheluideni
kaksinpuheluitteni
partitive kaksinpuheluani kaksinpuhelujani
kaksinpuheluitani
inessive kaksinpuhelussani kaksinpuheluissani
elative kaksinpuhelustani kaksinpuheluistani
illative kaksinpuheluuni kaksinpuheluihini
adessive kaksinpuhelullani kaksinpuheluillani
ablative kaksinpuhelultani kaksinpuheluiltani
allative kaksinpuhelulleni kaksinpuheluilleni
essive kaksinpuhelunani kaksinpuheluinani
translative kaksinpuhelukseni kaksinpuheluikseni
abessive kaksinpuheluttani kaksinpuheluittani
instructive — —
comitative — kaksinpuheluineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative kaksinpuhelusi kaksinpuhelusi
accusative nom. kaksinpuhelusi kaksinpuhelusi
gen. kaksinpuhelusi
genitive kaksinpuhelusi kaksinpuhelujesi
kaksinpuheluidesi
kaksinpuheluittesi
partitive kaksinpuheluasi kaksinpuhelujasi
kaksinpuheluitasi
inessive kaksinpuhelussasi kaksinpuheluissasi
elative kaksinpuhelustasi kaksinpuheluistasi
illative kaksinpuheluusi kaksinpuheluihisi
adessive kaksinpuhelullasi kaksinpuheluillasi
ablative kaksinpuhelultasi kaksinpuheluiltasi
allative kaksinpuhelullesi kaksinpuheluillesi
essive kaksinpuhelunasi kaksinpuheluinasi
translative kaksinpuheluksesi kaksinpuheluiksesi
abessive kaksinpuheluttasi kaksinpuheluittasi
instructive — —
comitative — kaksinpuheluinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative kaksinpuhelumme kaksinpuhelumme
accusative nom. kaksinpuhelumme kaksinpuhelumme
gen. kaksinpuhelumme
genitive kaksinpuhelumme kaksinpuhelujemme
kaksinpuheluidemme
kaksinpuheluittemme
partitive kaksinpuheluamme kaksinpuhelujamme
kaksinpuheluitamme
inessive kaksinpuhelussamme kaksinpuheluissamme
elative kaksinpuhelustamme kaksinpuheluistamme
illative kaksinpuheluumme kaksinpuheluihimme
adessive kaksinpuhelullamme kaksinpuheluillamme
ablative kaksinpuhelultamme kaksinpuheluiltamme
allative kaksinpuhelullemme kaksinpuheluillemme
essive kaksinpuhelunamme kaksinpuheluinamme
translative kaksinpuheluksemme kaksinpuheluiksemme
abessive kaksinpuheluttamme kaksinpuheluittamme
instructive — —
comitative — kaksinpuheluinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative kaksinpuhelunne kaksinpuhelunne
accusative nom. kaksinpuhelunne kaksinpuhelunne
gen. kaksinpuhelunne
genitive kaksinpuhelunne kaksinpuhelujenne
kaksinpuheluidenne
kaksinpuheluittenne
partitive kaksinpuheluanne kaksinpuhelujanne
kaksinpuheluitanne
inessive kaksinpuhelussanne kaksinpuheluissanne
elative kaksinpuhelustanne kaksinpuheluistanne
illative kaksinpuheluunne kaksinpuheluihinne
adessive kaksinpuhelullanne kaksinpuheluillanne
ablative kaksinpuhelultanne kaksinpuheluiltanne
allative kaksinpuhelullenne kaksinpuheluillenne
essive kaksinpuhelunanne kaksinpuheluinanne
translative kaksinpuheluksenne kaksinpuheluiksenne
abessive kaksinpuheluttanne kaksinpuheluittanne
instructive — —
comitative — kaksinpuheluinenne
third-person possessor
singular plural
nominative kaksinpuhelunsa kaksinpuhelunsa
accusative nom. kaksinpuhelunsa kaksinpuhelunsa
gen. kaksinpuhelunsa
genitive kaksinpuhelunsa kaksinpuhelujensa
kaksinpuheluidensa
kaksinpuheluittensa
partitive kaksinpuheluaan
kaksinpuheluansa 		kaksinpuhelujaan
kaksinpuheluitaan
kaksinpuhelujansa
kaksinpuheluitansa
inessive kaksinpuhelussaan
kaksinpuhelussansa 		kaksinpuheluissaan
kaksinpuheluissansa
elative kaksinpuhelustaan
kaksinpuhelustansa 		kaksinpuheluistaan
kaksinpuheluistansa
illative kaksinpuheluunsa kaksinpuheluihinsa
adessive kaksinpuhelullaan
kaksinpuhelullansa 		kaksinpuheluillaan
kaksinpuheluillansa
ablative kaksinpuhelultaan
kaksinpuhelultansa 		kaksinpuheluiltaan
kaksinpuheluiltansa
allative kaksinpuhelulleen
kaksinpuhelullensa 		kaksinpuheluilleen
kaksinpuheluillensa
essive kaksinpuhelunaan
kaksinpuhelunansa 		kaksinpuheluinaan
kaksinpuheluinansa
translative kaksinpuhelukseen
kaksinpuheluksensa 		kaksinpuheluikseen
kaksinpuheluiksensa
abessive kaksinpuheluttaan
kaksinpuheluttansa 		kaksinpuheluittaan
kaksinpuheluittansa
instructive — —
comitative — kaksinpuheluineen
kaksinpuheluinensa

Further reading

This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.