kanavoituminen

Finnish

Etymology

kanavoitua +‎ -minen

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈkɑnɑʋoi̯tuminen/, [ˈkɑ̝nɑ̝ˌʋo̞i̯t̪uˌmine̞n]
  • Rhymes: -inen
  • Syllabification(key): ka‧na‧voi‧tu‧mi‧nen
  • Hyphenation(key): ka‧na‧voi‧tu‧mi‧nen

Noun

kanavoituminen

  1. verbal noun of kanavoitua
    1. channeling (undergoing channeling)

Declension

Inflection of kanavoituminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative kanavoituminen kanavoitumiset
genitive kanavoitumisen kanavoitumisten
kanavoitumisien
partitive kanavoitumista kanavoitumisia
illative kanavoitumiseen kanavoitumisiin
singular plural
nominative kanavoituminen kanavoitumiset
accusative nom. kanavoituminen kanavoitumiset
gen. kanavoitumisen
genitive kanavoitumisen kanavoitumisten
kanavoitumisien
partitive kanavoitumista kanavoitumisia
inessive kanavoitumisessa kanavoitumisissa
elative kanavoitumisesta kanavoitumisista
illative kanavoitumiseen kanavoitumisiin
adessive kanavoitumisella kanavoitumisilla
ablative kanavoitumiselta kanavoitumisilta
allative kanavoitumiselle kanavoitumisille
essive kanavoitumisena kanavoitumisina
translative kanavoitumiseksi kanavoitumisiksi
abessive kanavoitumisetta kanavoitumisitta
instructive — kanavoitumisin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of kanavoituminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative kanavoitumiseni kanavoitumiseni
accusative nom. kanavoitumiseni kanavoitumiseni
gen. kanavoitumiseni
genitive kanavoitumiseni kanavoitumisteni
kanavoitumisieni
partitive kanavoitumistani kanavoitumisiani
inessive kanavoitumisessani kanavoitumisissani
elative kanavoitumisestani kanavoitumisistani
illative kanavoitumiseeni kanavoitumisiini
adessive kanavoitumisellani kanavoitumisillani
ablative kanavoitumiseltani kanavoitumisiltani
allative kanavoitumiselleni kanavoitumisilleni
essive kanavoitumisenani kanavoitumisinani
translative kanavoitumisekseni kanavoitumisikseni
abessive kanavoitumisettani kanavoitumisittani
instructive — —
comitative — kanavoitumisineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative kanavoitumisesi kanavoitumisesi
accusative nom. kanavoitumisesi kanavoitumisesi
gen. kanavoitumisesi
genitive kanavoitumisesi kanavoitumistesi
kanavoitumisiesi
partitive kanavoitumistasi kanavoitumisiasi
inessive kanavoitumisessasi kanavoitumisissasi
elative kanavoitumisestasi kanavoitumisistasi
illative kanavoitumiseesi kanavoitumisiisi
adessive kanavoitumisellasi kanavoitumisillasi
ablative kanavoitumiseltasi kanavoitumisiltasi
allative kanavoitumisellesi kanavoitumisillesi
essive kanavoitumisenasi kanavoitumisinasi
translative kanavoitumiseksesi kanavoitumisiksesi
abessive kanavoitumisettasi kanavoitumisittasi
instructive — —
comitative — kanavoitumisinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative kanavoitumisemme kanavoitumisemme
accusative nom. kanavoitumisemme kanavoitumisemme
gen. kanavoitumisemme
genitive kanavoitumisemme kanavoitumistemme
kanavoitumisiemme
partitive kanavoitumistamme kanavoitumisiamme
inessive kanavoitumisessamme kanavoitumisissamme
elative kanavoitumisestamme kanavoitumisistamme
illative kanavoitumiseemme kanavoitumisiimme
adessive kanavoitumisellamme kanavoitumisillamme
ablative kanavoitumiseltamme kanavoitumisiltamme
allative kanavoitumisellemme kanavoitumisillemme
essive kanavoitumisenamme kanavoitumisinamme
translative kanavoitumiseksemme kanavoitumisiksemme
abessive kanavoitumisettamme kanavoitumisittamme
instructive — —
comitative — kanavoitumisinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative kanavoitumisenne kanavoitumisenne
accusative nom. kanavoitumisenne kanavoitumisenne
gen. kanavoitumisenne
genitive kanavoitumisenne kanavoitumistenne
kanavoitumisienne
partitive kanavoitumistanne kanavoitumisianne
inessive kanavoitumisessanne kanavoitumisissanne
elative kanavoitumisestanne kanavoitumisistanne
illative kanavoitumiseenne kanavoitumisiinne
adessive kanavoitumisellanne kanavoitumisillanne
ablative kanavoitumiseltanne kanavoitumisiltanne
allative kanavoitumisellenne kanavoitumisillenne
essive kanavoitumisenanne kanavoitumisinanne
translative kanavoitumiseksenne kanavoitumisiksenne
abessive kanavoitumisettanne kanavoitumisittanne
instructive — —
comitative — kanavoitumisinenne
third-person possessor
singular plural
nominative kanavoitumisensa kanavoitumisensa
accusative nom. kanavoitumisensa kanavoitumisensa
gen. kanavoitumisensa
genitive kanavoitumisensa kanavoitumistensa
kanavoitumisiensa
partitive kanavoitumistaan
kanavoitumistansa 		kanavoitumisiaan
kanavoitumisiansa
inessive kanavoitumisessaan
kanavoitumisessansa 		kanavoitumisissaan
kanavoitumisissansa
elative kanavoitumisestaan
kanavoitumisestansa 		kanavoitumisistaan
kanavoitumisistansa
illative kanavoitumiseensa kanavoitumisiinsa
adessive kanavoitumisellaan
kanavoitumisellansa 		kanavoitumisillaan
kanavoitumisillansa
ablative kanavoitumiseltaan
kanavoitumiseltansa 		kanavoitumisiltaan
kanavoitumisiltansa
allative kanavoitumiselleen
kanavoitumisellensa 		kanavoitumisilleen
kanavoitumisillensa
essive kanavoitumisenaan
kanavoitumisenansa 		kanavoitumisinaan
kanavoitumisinansa
translative kanavoitumisekseen
kanavoitumiseksensa 		kanavoitumisikseen
kanavoitumisiksensa
abessive kanavoitumisettaan
kanavoitumisettansa 		kanavoitumisittaan
kanavoitumisittansa
instructive — —
comitative — kanavoitumisineen
kanavoitumisinensa
This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.