kansankielinen

Finnish

Etymology

kansankieli +‎ -inen

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈkɑnsɑnˌkie̯linen/, [ˈkɑ̝ns̠ɑ̝ŋˌk̟ie̞̯line̞n]
  • Rhymes: -ielinen
  • Syllabification(key): kan‧san‧kie‧li‧nen
  • Hyphenation(key): kansan‧kieli‧nen

Adjective

kansankielinen

  1. vernacular, folk-language (of or pertaining to the indigenous spoken language, as distinct from a standard or literary language)

Declension

Inflection of kansankielinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative kansankielinen kansankieliset
genitive kansankielisen kansankielisten
kansankielisien
partitive kansankielistä kansankielisiä
illative kansankieliseen kansankielisiin
singular plural
nominative kansankielinen kansankieliset
accusative nom. kansankielinen kansankieliset
gen. kansankielisen
genitive kansankielisen kansankielisten
kansankielisien
partitive kansankielistä kansankielisiä
inessive kansankielisessä kansankielisissä
elative kansankielisestä kansankielisistä
illative kansankieliseen kansankielisiin
adessive kansankielisellä kansankielisillä
ablative kansankieliseltä kansankielisiltä
allative kansankieliselle kansankielisille
essive kansankielisenä kansankielisinä
translative kansankieliseksi kansankielisiksi
abessive kansankielisettä kansankielisittä
instructive — kansankielisin
comitative — kansankielisine
Possessive forms of kansankielinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor
singular plural
nominative kansankieliseni kansankieliseni
accusative nom. kansankieliseni kansankieliseni
gen. kansankieliseni
genitive kansankieliseni kansankielisteni
kansankielisieni
partitive kansankielistäni kansankielisiäni
inessive kansankielisessäni kansankielisissäni
elative kansankielisestäni kansankielisistäni
illative kansankieliseeni kansankielisiini
adessive kansankieliselläni kansankielisilläni
ablative kansankieliseltäni kansankielisiltäni
allative kansankieliselleni kansankielisilleni
essive kansankielisenäni kansankielisinäni
translative kansankielisekseni kansankielisikseni
abessive kansankielisettäni kansankielisittäni
instructive — —
comitative — kansankielisineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative kansankielisesi kansankielisesi
accusative nom. kansankielisesi kansankielisesi
gen. kansankielisesi
genitive kansankielisesi kansankielistesi
kansankielisiesi
partitive kansankielistäsi kansankielisiäsi
inessive kansankielisessäsi kansankielisissäsi
elative kansankielisestäsi kansankielisistäsi
illative kansankieliseesi kansankielisiisi
adessive kansankieliselläsi kansankielisilläsi
ablative kansankieliseltäsi kansankielisiltäsi
allative kansankielisellesi kansankielisillesi
essive kansankielisenäsi kansankielisinäsi
translative kansankieliseksesi kansankielisiksesi
abessive kansankielisettäsi kansankielisittäsi
instructive — —
comitative — kansankielisinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative kansankielisemme kansankielisemme
accusative nom. kansankielisemme kansankielisemme
gen. kansankielisemme
genitive kansankielisemme kansankielistemme
kansankielisiemme
partitive kansankielistämme kansankielisiämme
inessive kansankielisessämme kansankielisissämme
elative kansankielisestämme kansankielisistämme
illative kansankieliseemme kansankielisiimme
adessive kansankielisellämme kansankielisillämme
ablative kansankieliseltämme kansankielisiltämme
allative kansankielisellemme kansankielisillemme
essive kansankielisenämme kansankielisinämme
translative kansankieliseksemme kansankielisiksemme
abessive kansankielisettämme kansankielisittämme
instructive — —
comitative — kansankielisinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative kansankielisenne kansankielisenne
accusative nom. kansankielisenne kansankielisenne
gen. kansankielisenne
genitive kansankielisenne kansankielistenne
kansankielisienne
partitive kansankielistänne kansankielisiänne
inessive kansankielisessänne kansankielisissänne
elative kansankielisestänne kansankielisistänne
illative kansankieliseenne kansankielisiinne
adessive kansankielisellänne kansankielisillänne
ablative kansankieliseltänne kansankielisiltänne
allative kansankielisellenne kansankielisillenne
essive kansankielisenänne kansankielisinänne
translative kansankieliseksenne kansankielisiksenne
abessive kansankielisettänne kansankielisittänne
instructive — —
comitative — kansankielisinenne
third-person possessor
singular plural
nominative kansankielisensä kansankielisensä
accusative nom. kansankielisensä kansankielisensä
gen. kansankielisensä
genitive kansankielisensä kansankielistensä
kansankielisiensä
partitive kansankielistään
kansankielistänsä 		kansankielisiään
kansankielisiänsä
inessive kansankielisessään
kansankielisessänsä 		kansankielisissään
kansankielisissänsä
elative kansankielisestään
kansankielisestänsä 		kansankielisistään
kansankielisistänsä
illative kansankieliseensä kansankielisiinsä
adessive kansankielisellään
kansankielisellänsä 		kansankielisillään
kansankielisillänsä
ablative kansankieliseltään
kansankieliseltänsä 		kansankielisiltään
kansankielisiltänsä
allative kansankieliselleen
kansankielisellensä 		kansankielisilleen
kansankielisillensä
essive kansankielisenään
kansankielisenänsä 		kansankielisinään
kansankielisinänsä
translative kansankielisekseen
kansankieliseksensä 		kansankielisikseen
kansankielisiksensä
abessive kansankielisettään
kansankielisettänsä 		kansankielisittään
kansankielisittänsä
instructive — —
comitative — kansankielisineen
kansankielisinensä

Derived terms

  • kansankielisyys
This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.