kantakaupunki

Finnish

Etymology

kanta +‎ kaupunki

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈkɑntɑˌkɑu̯puŋki/, [ˈkɑ̝n̪t̪ɑ̝ˌkɑ̝u̯puŋk̟i]
  • Rhymes: -ɑupuŋki
  • Syllabification(key): kan‧ta‧kau‧pun‧ki
  • Hyphenation(key): kanta‧kaupun‧ki

Noun

kantakaupunki

  1. downtown, inner city

Declension

Inflection of kantakaupunki (Kotus type 5*G/risti, nk-ng gradation)
nominative kantakaupunki kantakaupungit
genitive kantakaupungin kantakaupunkien
partitive kantakaupunkia kantakaupunkeja
illative kantakaupunkiin kantakaupunkeihin
singular plural
nominative kantakaupunki kantakaupungit
accusative nom. kantakaupunki kantakaupungit
gen. kantakaupungin
genitive kantakaupungin kantakaupunkien
partitive kantakaupunkia kantakaupunkeja
inessive kantakaupungissa kantakaupungeissa
elative kantakaupungista kantakaupungeista
illative kantakaupunkiin kantakaupunkeihin
adessive kantakaupungilla kantakaupungeilla
ablative kantakaupungilta kantakaupungeilta
allative kantakaupungille kantakaupungeille
essive kantakaupunkina kantakaupunkeina
translative kantakaupungiksi kantakaupungeiksi
abessive kantakaupungitta kantakaupungeitta
instructive — kantakaupungein
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of kantakaupunki (Kotus type 5*G/risti, nk-ng gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative kantakaupunkini kantakaupunkini
accusative nom. kantakaupunkini kantakaupunkini
gen. kantakaupunkini
genitive kantakaupunkini kantakaupunkieni
partitive kantakaupunkiani kantakaupunkejani
inessive kantakaupungissani kantakaupungeissani
elative kantakaupungistani kantakaupungeistani
illative kantakaupunkiini kantakaupunkeihini
adessive kantakaupungillani kantakaupungeillani
ablative kantakaupungiltani kantakaupungeiltani
allative kantakaupungilleni kantakaupungeilleni
essive kantakaupunkinani kantakaupunkeinani
translative kantakaupungikseni kantakaupungeikseni
abessive kantakaupungittani kantakaupungeittani
instructive — —
comitative — kantakaupunkeineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative kantakaupunkisi kantakaupunkisi
accusative nom. kantakaupunkisi kantakaupunkisi
gen. kantakaupunkisi
genitive kantakaupunkisi kantakaupunkiesi
partitive kantakaupunkiasi kantakaupunkejasi
inessive kantakaupungissasi kantakaupungeissasi
elative kantakaupungistasi kantakaupungeistasi
illative kantakaupunkiisi kantakaupunkeihisi
adessive kantakaupungillasi kantakaupungeillasi
ablative kantakaupungiltasi kantakaupungeiltasi
allative kantakaupungillesi kantakaupungeillesi
essive kantakaupunkinasi kantakaupunkeinasi
translative kantakaupungiksesi kantakaupungeiksesi
abessive kantakaupungittasi kantakaupungeittasi
instructive — —
comitative — kantakaupunkeinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative kantakaupunkimme kantakaupunkimme
accusative nom. kantakaupunkimme kantakaupunkimme
gen. kantakaupunkimme
genitive kantakaupunkimme kantakaupunkiemme
partitive kantakaupunkiamme kantakaupunkejamme
inessive kantakaupungissamme kantakaupungeissamme
elative kantakaupungistamme kantakaupungeistamme
illative kantakaupunkiimme kantakaupunkeihimme
adessive kantakaupungillamme kantakaupungeillamme
ablative kantakaupungiltamme kantakaupungeiltamme
allative kantakaupungillemme kantakaupungeillemme
essive kantakaupunkinamme kantakaupunkeinamme
translative kantakaupungiksemme kantakaupungeiksemme
abessive kantakaupungittamme kantakaupungeittamme
instructive — —
comitative — kantakaupunkeinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative kantakaupunkinne kantakaupunkinne
accusative nom. kantakaupunkinne kantakaupunkinne
gen. kantakaupunkinne
genitive kantakaupunkinne kantakaupunkienne
partitive kantakaupunkianne kantakaupunkejanne
inessive kantakaupungissanne kantakaupungeissanne
elative kantakaupungistanne kantakaupungeistanne
illative kantakaupunkiinne kantakaupunkeihinne
adessive kantakaupungillanne kantakaupungeillanne
ablative kantakaupungiltanne kantakaupungeiltanne
allative kantakaupungillenne kantakaupungeillenne
essive kantakaupunkinanne kantakaupunkeinanne
translative kantakaupungiksenne kantakaupungeiksenne
abessive kantakaupungittanne kantakaupungeittanne
instructive — —
comitative — kantakaupunkeinenne
third-person possessor
singular plural
nominative kantakaupunkinsa kantakaupunkinsa
accusative nom. kantakaupunkinsa kantakaupunkinsa
gen. kantakaupunkinsa
genitive kantakaupunkinsa kantakaupunkiensa
partitive kantakaupunkiaan
kantakaupunkiansa 		kantakaupunkejaan
kantakaupunkejansa
inessive kantakaupungissaan
kantakaupungissansa 		kantakaupungeissaan
kantakaupungeissansa
elative kantakaupungistaan
kantakaupungistansa 		kantakaupungeistaan
kantakaupungeistansa
illative kantakaupunkiinsa kantakaupunkeihinsa
adessive kantakaupungillaan
kantakaupungillansa 		kantakaupungeillaan
kantakaupungeillansa
ablative kantakaupungiltaan
kantakaupungiltansa 		kantakaupungeiltaan
kantakaupungeiltansa
allative kantakaupungilleen
kantakaupungillensa 		kantakaupungeilleen
kantakaupungeillensa
essive kantakaupunkinaan
kantakaupunkinansa 		kantakaupunkeinaan
kantakaupunkeinansa
translative kantakaupungikseen
kantakaupungiksensa 		kantakaupungeikseen
kantakaupungeiksensa
abessive kantakaupungittaan
kantakaupungittansa 		kantakaupungeittaan
kantakaupungeittansa
instructive — —
comitative — kantakaupunkeineen
kantakaupunkeinensa

Further reading

This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.