karkaisematon

Finnish

Etymology

karkaista +‎ -maton

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈkɑrkɑi̯semɑton/, [ˈkɑ̝rkɑ̝i̯ˌs̠e̞mɑ̝t̪o̞n]
  • Rhymes: -emɑton
  • Syllabification(key): kar‧kai‧se‧ma‧ton
  • Hyphenation(key): kar‧kai‧se‧ma‧ton

Noun

karkaisematon

  1. unhardened, untempered, untoughened

Declension

Inflection of karkaisematon (Kotus type 34*C/onneton, tt-t gradation)
nominative karkaisematon karkaisemattomat
genitive karkaisemattoman karkaisemattomien
partitive karkaisematonta karkaisemattomia
illative karkaisemattomaan karkaisemattomiin
singular plural
nominative karkaisematon karkaisemattomat
accusative nom. karkaisematon karkaisemattomat
gen. karkaisemattoman
genitive karkaisemattoman karkaisemattomien
karkaisematonten rare
partitive karkaisematonta karkaisemattomia
inessive karkaisemattomassa karkaisemattomissa
elative karkaisemattomasta karkaisemattomista
illative karkaisemattomaan karkaisemattomiin
adessive karkaisemattomalla karkaisemattomilla
ablative karkaisemattomalta karkaisemattomilta
allative karkaisemattomalle karkaisemattomille
essive karkaisemattomana karkaisemattomina
translative karkaisemattomaksi karkaisemattomiksi
abessive karkaisemattomatta karkaisemattomitta
instructive — karkaisemattomin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of karkaisematon (Kotus type 34*C/onneton, tt-t gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative karkaisemattomani karkaisemattomani
accusative nom. karkaisemattomani karkaisemattomani
gen. karkaisemattomani
genitive karkaisemattomani karkaisemattomieni
karkaisematonteni rare
partitive karkaisematontani karkaisemattomiani
inessive karkaisemattomassani karkaisemattomissani
elative karkaisemattomastani karkaisemattomistani
illative karkaisemattomaani karkaisemattomiini
adessive karkaisemattomallani karkaisemattomillani
ablative karkaisemattomaltani karkaisemattomiltani
allative karkaisemattomalleni karkaisemattomilleni
essive karkaisemattomanani karkaisemattominani
translative karkaisemattomakseni karkaisemattomikseni
abessive karkaisemattomattani karkaisemattomittani
instructive — —
comitative — karkaisemattomineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative karkaisemattomasi karkaisemattomasi
accusative nom. karkaisemattomasi karkaisemattomasi
gen. karkaisemattomasi
genitive karkaisemattomasi karkaisemattomiesi
karkaisematontesi rare
partitive karkaisematontasi karkaisemattomiasi
inessive karkaisemattomassasi karkaisemattomissasi
elative karkaisemattomastasi karkaisemattomistasi
illative karkaisemattomaasi karkaisemattomiisi
adessive karkaisemattomallasi karkaisemattomillasi
ablative karkaisemattomaltasi karkaisemattomiltasi
allative karkaisemattomallesi karkaisemattomillesi
essive karkaisemattomanasi karkaisemattominasi
translative karkaisemattomaksesi karkaisemattomiksesi
abessive karkaisemattomattasi karkaisemattomittasi
instructive — —
comitative — karkaisemattominesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative karkaisemattomamme karkaisemattomamme
accusative nom. karkaisemattomamme karkaisemattomamme
gen. karkaisemattomamme
genitive karkaisemattomamme karkaisemattomiemme
karkaisematontemme rare
partitive karkaisematontamme karkaisemattomiamme
inessive karkaisemattomassamme karkaisemattomissamme
elative karkaisemattomastamme karkaisemattomistamme
illative karkaisemattomaamme karkaisemattomiimme
adessive karkaisemattomallamme karkaisemattomillamme
ablative karkaisemattomaltamme karkaisemattomiltamme
allative karkaisemattomallemme karkaisemattomillemme
essive karkaisemattomanamme karkaisemattominamme
translative karkaisemattomaksemme karkaisemattomiksemme
abessive karkaisemattomattamme karkaisemattomittamme
instructive — —
comitative — karkaisemattominemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative karkaisemattomanne karkaisemattomanne
accusative nom. karkaisemattomanne karkaisemattomanne
gen. karkaisemattomanne
genitive karkaisemattomanne karkaisemattomienne
karkaisematontenne rare
partitive karkaisematontanne karkaisemattomianne
inessive karkaisemattomassanne karkaisemattomissanne
elative karkaisemattomastanne karkaisemattomistanne
illative karkaisemattomaanne karkaisemattomiinne
adessive karkaisemattomallanne karkaisemattomillanne
ablative karkaisemattomaltanne karkaisemattomiltanne
allative karkaisemattomallenne karkaisemattomillenne
essive karkaisemattomananne karkaisemattominanne
translative karkaisemattomaksenne karkaisemattomiksenne
abessive karkaisemattomattanne karkaisemattomittanne
instructive — —
comitative — karkaisemattominenne
third-person possessor
singular plural
nominative karkaisemattomansa karkaisemattomansa
accusative nom. karkaisemattomansa karkaisemattomansa
gen. karkaisemattomansa
genitive karkaisemattomansa karkaisemattomiensa
karkaisematontensa rare
partitive karkaisematontaan
karkaisematontansa 		karkaisemattomiaan
karkaisemattomiansa
inessive karkaisemattomassaan
karkaisemattomassansa 		karkaisemattomissaan
karkaisemattomissansa
elative karkaisemattomastaan
karkaisemattomastansa 		karkaisemattomistaan
karkaisemattomistansa
illative karkaisemattomaansa karkaisemattomiinsa
adessive karkaisemattomallaan
karkaisemattomallansa 		karkaisemattomillaan
karkaisemattomillansa
ablative karkaisemattomaltaan
karkaisemattomaltansa 		karkaisemattomiltaan
karkaisemattomiltansa
allative karkaisemattomalleen
karkaisemattomallensa 		karkaisemattomilleen
karkaisemattomillensa
essive karkaisemattomanaan
karkaisemattomanansa 		karkaisemattominaan
karkaisemattominansa
translative karkaisemattomakseen
karkaisemattomaksensa 		karkaisemattomikseen
karkaisemattomiksensa
abessive karkaisemattomattaan
karkaisemattomattansa 		karkaisemattomittaan
karkaisemattomittansa
instructive — —
comitative — karkaisemattomineen
karkaisemattominensa

Participle

karkaisematon

  1. negative participle of karkaista

Further reading

This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.