kasautuminen

Finnish

Etymology

kasautua +‎ -minen

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈkɑsɑu̯tuminen/, [ˈkɑ̝s̠ɑ̝u̯ˌt̪umine̞n]
  • Rhymes: -uminen
  • Syllabification(key): ka‧sau‧tu‧mi‧nen
  • Hyphenation(key): ka‧sau‧tu‧mi‧nen

Noun

kasautuminen

  1. verbal noun of kasautua
    1. accumulating, amassing, piling (the act by which something gets piled up)

Declension

Inflection of kasautuminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative kasautuminen kasautumiset
genitive kasautumisen kasautumisten
kasautumisien
partitive kasautumista kasautumisia
illative kasautumiseen kasautumisiin
singular plural
nominative kasautuminen kasautumiset
accusative nom. kasautuminen kasautumiset
gen. kasautumisen
genitive kasautumisen kasautumisten
kasautumisien
partitive kasautumista kasautumisia
inessive kasautumisessa kasautumisissa
elative kasautumisesta kasautumisista
illative kasautumiseen kasautumisiin
adessive kasautumisella kasautumisilla
ablative kasautumiselta kasautumisilta
allative kasautumiselle kasautumisille
essive kasautumisena kasautumisina
translative kasautumiseksi kasautumisiksi
abessive kasautumisetta kasautumisitta
instructive — kasautumisin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of kasautuminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative kasautumiseni kasautumiseni
accusative nom. kasautumiseni kasautumiseni
gen. kasautumiseni
genitive kasautumiseni kasautumisteni
kasautumisieni
partitive kasautumistani kasautumisiani
inessive kasautumisessani kasautumisissani
elative kasautumisestani kasautumisistani
illative kasautumiseeni kasautumisiini
adessive kasautumisellani kasautumisillani
ablative kasautumiseltani kasautumisiltani
allative kasautumiselleni kasautumisilleni
essive kasautumisenani kasautumisinani
translative kasautumisekseni kasautumisikseni
abessive kasautumisettani kasautumisittani
instructive — —
comitative — kasautumisineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative kasautumisesi kasautumisesi
accusative nom. kasautumisesi kasautumisesi
gen. kasautumisesi
genitive kasautumisesi kasautumistesi
kasautumisiesi
partitive kasautumistasi kasautumisiasi
inessive kasautumisessasi kasautumisissasi
elative kasautumisestasi kasautumisistasi
illative kasautumiseesi kasautumisiisi
adessive kasautumisellasi kasautumisillasi
ablative kasautumiseltasi kasautumisiltasi
allative kasautumisellesi kasautumisillesi
essive kasautumisenasi kasautumisinasi
translative kasautumiseksesi kasautumisiksesi
abessive kasautumisettasi kasautumisittasi
instructive — —
comitative — kasautumisinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative kasautumisemme kasautumisemme
accusative nom. kasautumisemme kasautumisemme
gen. kasautumisemme
genitive kasautumisemme kasautumistemme
kasautumisiemme
partitive kasautumistamme kasautumisiamme
inessive kasautumisessamme kasautumisissamme
elative kasautumisestamme kasautumisistamme
illative kasautumiseemme kasautumisiimme
adessive kasautumisellamme kasautumisillamme
ablative kasautumiseltamme kasautumisiltamme
allative kasautumisellemme kasautumisillemme
essive kasautumisenamme kasautumisinamme
translative kasautumiseksemme kasautumisiksemme
abessive kasautumisettamme kasautumisittamme
instructive — —
comitative — kasautumisinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative kasautumisenne kasautumisenne
accusative nom. kasautumisenne kasautumisenne
gen. kasautumisenne
genitive kasautumisenne kasautumistenne
kasautumisienne
partitive kasautumistanne kasautumisianne
inessive kasautumisessanne kasautumisissanne
elative kasautumisestanne kasautumisistanne
illative kasautumiseenne kasautumisiinne
adessive kasautumisellanne kasautumisillanne
ablative kasautumiseltanne kasautumisiltanne
allative kasautumisellenne kasautumisillenne
essive kasautumisenanne kasautumisinanne
translative kasautumiseksenne kasautumisiksenne
abessive kasautumisettanne kasautumisittanne
instructive — —
comitative — kasautumisinenne
third-person possessor
singular plural
nominative kasautumisensa kasautumisensa
accusative nom. kasautumisensa kasautumisensa
gen. kasautumisensa
genitive kasautumisensa kasautumistensa
kasautumisiensa
partitive kasautumistaan
kasautumistansa 		kasautumisiaan
kasautumisiansa
inessive kasautumisessaan
kasautumisessansa 		kasautumisissaan
kasautumisissansa
elative kasautumisestaan
kasautumisestansa 		kasautumisistaan
kasautumisistansa
illative kasautumiseensa kasautumisiinsa
adessive kasautumisellaan
kasautumisellansa 		kasautumisillaan
kasautumisillansa
ablative kasautumiseltaan
kasautumiseltansa 		kasautumisiltaan
kasautumisiltansa
allative kasautumiselleen
kasautumisellensa 		kasautumisilleen
kasautumisillensa
essive kasautumisenaan
kasautumisenansa 		kasautumisinaan
kasautumisinansa
translative kasautumisekseen
kasautumiseksensa 		kasautumisikseen
kasautumisiksensa
abessive kasautumisettaan
kasautumisettansa 		kasautumisittaan
kasautumisittansa
instructive — —
comitative — kasautumisineen
kasautumisinensa

Derived terms

compounds
This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.