kauintaan
Finnish
Etymology
The partitive singular of kauin (“(lasting) the longest”) (superlative of kauko-) with a possessive suffix.
Pronunciation
- IPA(key): /ˈkɑu̯.intɑːn/, [ˈkɑ̝u̯.in̪t̪ɑ̝ːn]
- Rhymes: -ɑuintɑːn
- Syllabification(key): kau‧in‧taan
- Hyphenation(key): kau‧in‧taan
Adverb
kauintaan
Further reading
- “kauintaan”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish][1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2 July 2023