kaupunkipuisto

Finnish

Etymology

kaupunki +‎ puisto

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈkɑu̯puŋkiˌpui̯sto/, [ˈkɑ̝u̯puŋk̟iˌpui̯s̠to̞]
  • Rhymes: -uisto
  • Syllabification(key): kau‧pun‧ki‧puis‧to
  • Hyphenation(key): kau‧punki‧puisto

Noun

kaupunkipuisto

  1. urban park, city park

Declension

Inflection of kaupunkipuisto (Kotus type 1/valo, no gradation)
nominative kaupunkipuisto kaupunkipuistot
genitive kaupunkipuiston kaupunkipuistojen
partitive kaupunkipuistoa kaupunkipuistoja
illative kaupunkipuistoon kaupunkipuistoihin
singular plural
nominative kaupunkipuisto kaupunkipuistot
accusative nom. kaupunkipuisto kaupunkipuistot
gen. kaupunkipuiston
genitive kaupunkipuiston kaupunkipuistojen
partitive kaupunkipuistoa kaupunkipuistoja
inessive kaupunkipuistossa kaupunkipuistoissa
elative kaupunkipuistosta kaupunkipuistoista
illative kaupunkipuistoon kaupunkipuistoihin
adessive kaupunkipuistolla kaupunkipuistoilla
ablative kaupunkipuistolta kaupunkipuistoilta
allative kaupunkipuistolle kaupunkipuistoille
essive kaupunkipuistona kaupunkipuistoina
translative kaupunkipuistoksi kaupunkipuistoiksi
abessive kaupunkipuistotta kaupunkipuistoitta
instructive — kaupunkipuistoin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of kaupunkipuisto (Kotus type 1/valo, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative kaupunkipuistoni kaupunkipuistoni
accusative nom. kaupunkipuistoni kaupunkipuistoni
gen. kaupunkipuistoni
genitive kaupunkipuistoni kaupunkipuistojeni
partitive kaupunkipuistoani kaupunkipuistojani
inessive kaupunkipuistossani kaupunkipuistoissani
elative kaupunkipuistostani kaupunkipuistoistani
illative kaupunkipuistooni kaupunkipuistoihini
adessive kaupunkipuistollani kaupunkipuistoillani
ablative kaupunkipuistoltani kaupunkipuistoiltani
allative kaupunkipuistolleni kaupunkipuistoilleni
essive kaupunkipuistonani kaupunkipuistoinani
translative kaupunkipuistokseni kaupunkipuistoikseni
abessive kaupunkipuistottani kaupunkipuistoittani
instructive — —
comitative — kaupunkipuistoineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative kaupunkipuistosi kaupunkipuistosi
accusative nom. kaupunkipuistosi kaupunkipuistosi
gen. kaupunkipuistosi
genitive kaupunkipuistosi kaupunkipuistojesi
partitive kaupunkipuistoasi kaupunkipuistojasi
inessive kaupunkipuistossasi kaupunkipuistoissasi
elative kaupunkipuistostasi kaupunkipuistoistasi
illative kaupunkipuistoosi kaupunkipuistoihisi
adessive kaupunkipuistollasi kaupunkipuistoillasi
ablative kaupunkipuistoltasi kaupunkipuistoiltasi
allative kaupunkipuistollesi kaupunkipuistoillesi
essive kaupunkipuistonasi kaupunkipuistoinasi
translative kaupunkipuistoksesi kaupunkipuistoiksesi
abessive kaupunkipuistottasi kaupunkipuistoittasi
instructive — —
comitative — kaupunkipuistoinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative kaupunkipuistomme kaupunkipuistomme
accusative nom. kaupunkipuistomme kaupunkipuistomme
gen. kaupunkipuistomme
genitive kaupunkipuistomme kaupunkipuistojemme
partitive kaupunkipuistoamme kaupunkipuistojamme
inessive kaupunkipuistossamme kaupunkipuistoissamme
elative kaupunkipuistostamme kaupunkipuistoistamme
illative kaupunkipuistoomme kaupunkipuistoihimme
adessive kaupunkipuistollamme kaupunkipuistoillamme
ablative kaupunkipuistoltamme kaupunkipuistoiltamme
allative kaupunkipuistollemme kaupunkipuistoillemme
essive kaupunkipuistonamme kaupunkipuistoinamme
translative kaupunkipuistoksemme kaupunkipuistoiksemme
abessive kaupunkipuistottamme kaupunkipuistoittamme
instructive — —
comitative — kaupunkipuistoinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative kaupunkipuistonne kaupunkipuistonne
accusative nom. kaupunkipuistonne kaupunkipuistonne
gen. kaupunkipuistonne
genitive kaupunkipuistonne kaupunkipuistojenne
partitive kaupunkipuistoanne kaupunkipuistojanne
inessive kaupunkipuistossanne kaupunkipuistoissanne
elative kaupunkipuistostanne kaupunkipuistoistanne
illative kaupunkipuistoonne kaupunkipuistoihinne
adessive kaupunkipuistollanne kaupunkipuistoillanne
ablative kaupunkipuistoltanne kaupunkipuistoiltanne
allative kaupunkipuistollenne kaupunkipuistoillenne
essive kaupunkipuistonanne kaupunkipuistoinanne
translative kaupunkipuistoksenne kaupunkipuistoiksenne
abessive kaupunkipuistottanne kaupunkipuistoittanne
instructive — —
comitative — kaupunkipuistoinenne
third-person possessor
singular plural
nominative kaupunkipuistonsa kaupunkipuistonsa
accusative nom. kaupunkipuistonsa kaupunkipuistonsa
gen. kaupunkipuistonsa
genitive kaupunkipuistonsa kaupunkipuistojensa
partitive kaupunkipuistoaan
kaupunkipuistoansa 		kaupunkipuistojaan
kaupunkipuistojansa
inessive kaupunkipuistossaan
kaupunkipuistossansa 		kaupunkipuistoissaan
kaupunkipuistoissansa
elative kaupunkipuistostaan
kaupunkipuistostansa 		kaupunkipuistoistaan
kaupunkipuistoistansa
illative kaupunkipuistoonsa kaupunkipuistoihinsa
adessive kaupunkipuistollaan
kaupunkipuistollansa 		kaupunkipuistoillaan
kaupunkipuistoillansa
ablative kaupunkipuistoltaan
kaupunkipuistoltansa 		kaupunkipuistoiltaan
kaupunkipuistoiltansa
allative kaupunkipuistolleen
kaupunkipuistollensa 		kaupunkipuistoilleen
kaupunkipuistoillensa
essive kaupunkipuistonaan
kaupunkipuistonansa 		kaupunkipuistoinaan
kaupunkipuistoinansa
translative kaupunkipuistokseen
kaupunkipuistoksensa 		kaupunkipuistoikseen
kaupunkipuistoiksensa
abessive kaupunkipuistottaan
kaupunkipuistottansa 		kaupunkipuistoittaan
kaupunkipuistoittansa
instructive — —
comitative — kaupunkipuistoineen
kaupunkipuistoinensa

Further reading

This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.