keihäskaari

Finnish

Etymology

keihäs +‎ kaari

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈkei̯hæsˌkɑːri/, [ˈk̟e̞i̯ɦæs̠ˌkɑ̝ːri]
  • Rhymes: -ɑːri
  • Syllabification(key): kei‧häs‧kaa‧ri
  • Hyphenation(key): keihäs‧kaari

Noun

keihäskaari

  1. (sports) javelin arc (arc at which a javelin flies when it is thrown)
    Korkea keihäskaari saa keihään nousemaan hyvin korkealle ja sitten tippumaan lähes pystysuoraan.
    High javelin arc will cause the javelin to travel very high up and then stick itself in almost vertical position.

Declension

Inflection of keihäskaari (Kotus type 26/pieni, no gradation)
nominative keihäskaari keihäskaaret
genitive keihäskaaren keihäskaarten
keihäskaarien
partitive keihäskaarta keihäskaaria
illative keihäskaareen keihäskaariin
singular plural
nominative keihäskaari keihäskaaret
accusative nom. keihäskaari keihäskaaret
gen. keihäskaaren
genitive keihäskaaren keihäskaarten
keihäskaarien
partitive keihäskaarta keihäskaaria
inessive keihäskaaressa keihäskaarissa
elative keihäskaaresta keihäskaarista
illative keihäskaareen keihäskaariin
adessive keihäskaarella keihäskaarilla
ablative keihäskaarelta keihäskaarilta
allative keihäskaarelle keihäskaarille
essive keihäskaarena keihäskaarina
translative keihäskaareksi keihäskaariksi
abessive keihäskaaretta keihäskaaritta
instructive — keihäskaarin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of keihäskaari (Kotus type 26/pieni, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative keihäskaareni keihäskaareni
accusative nom. keihäskaareni keihäskaareni
gen. keihäskaareni
genitive keihäskaareni keihäskaarteni
keihäskaarieni
partitive keihäskaartani keihäskaariani
inessive keihäskaaressani keihäskaarissani
elative keihäskaarestani keihäskaaristani
illative keihäskaareeni keihäskaariini
adessive keihäskaarellani keihäskaarillani
ablative keihäskaareltani keihäskaariltani
allative keihäskaarelleni keihäskaarilleni
essive keihäskaarenani keihäskaarinani
translative keihäskaarekseni keihäskaarikseni
abessive keihäskaarettani keihäskaarittani
instructive — —
comitative — keihäskaarineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative keihäskaaresi keihäskaaresi
accusative nom. keihäskaaresi keihäskaaresi
gen. keihäskaaresi
genitive keihäskaaresi keihäskaartesi
keihäskaariesi
partitive keihäskaartasi keihäskaariasi
inessive keihäskaaressasi keihäskaarissasi
elative keihäskaarestasi keihäskaaristasi
illative keihäskaareesi keihäskaariisi
adessive keihäskaarellasi keihäskaarillasi
ablative keihäskaareltasi keihäskaariltasi
allative keihäskaarellesi keihäskaarillesi
essive keihäskaarenasi keihäskaarinasi
translative keihäskaareksesi keihäskaariksesi
abessive keihäskaarettasi keihäskaarittasi
instructive — —
comitative — keihäskaarinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative keihäskaaremme keihäskaaremme
accusative nom. keihäskaaremme keihäskaaremme
gen. keihäskaaremme
genitive keihäskaaremme keihäskaartemme
keihäskaariemme
partitive keihäskaartamme keihäskaariamme
inessive keihäskaaressamme keihäskaarissamme
elative keihäskaarestamme keihäskaaristamme
illative keihäskaareemme keihäskaariimme
adessive keihäskaarellamme keihäskaarillamme
ablative keihäskaareltamme keihäskaariltamme
allative keihäskaarellemme keihäskaarillemme
essive keihäskaarenamme keihäskaarinamme
translative keihäskaareksemme keihäskaariksemme
abessive keihäskaarettamme keihäskaarittamme
instructive — —
comitative — keihäskaarinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative keihäskaarenne keihäskaarenne
accusative nom. keihäskaarenne keihäskaarenne
gen. keihäskaarenne
genitive keihäskaarenne keihäskaartenne
keihäskaarienne
partitive keihäskaartanne keihäskaarianne
inessive keihäskaaressanne keihäskaarissanne
elative keihäskaarestanne keihäskaaristanne
illative keihäskaareenne keihäskaariinne
adessive keihäskaarellanne keihäskaarillanne
ablative keihäskaareltanne keihäskaariltanne
allative keihäskaarellenne keihäskaarillenne
essive keihäskaarenanne keihäskaarinanne
translative keihäskaareksenne keihäskaariksenne
abessive keihäskaarettanne keihäskaarittanne
instructive — —
comitative — keihäskaarinenne
third-person possessor
singular plural
nominative keihäskaarensa keihäskaarensa
accusative nom. keihäskaarensa keihäskaarensa
gen. keihäskaarensa
genitive keihäskaarensa keihäskaartensa
keihäskaariensa
partitive keihäskaartaan
keihäskaartansa 		keihäskaariaan
keihäskaariansa
inessive keihäskaaressaan
keihäskaaressansa 		keihäskaarissaan
keihäskaarissansa
elative keihäskaarestaan
keihäskaarestansa 		keihäskaaristaan
keihäskaaristansa
illative keihäskaareensa keihäskaariinsa
adessive keihäskaarellaan
keihäskaarellansa 		keihäskaarillaan
keihäskaarillansa
ablative keihäskaareltaan
keihäskaareltansa 		keihäskaariltaan
keihäskaariltansa
allative keihäskaarelleen
keihäskaarellensa 		keihäskaarilleen
keihäskaarillensa
essive keihäskaarenaan
keihäskaarenansa 		keihäskaarinaan
keihäskaarinansa
translative keihäskaarekseen
keihäskaareksensa 		keihäskaarikseen
keihäskaariksensa
abessive keihäskaarettaan
keihäskaarettansa 		keihäskaarittaan
keihäskaarittansa
instructive — —
comitative — keihäskaarineen
keihäskaarinensa

Further reading

This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.