Finnish
Etymology
Probably borrowed from Sami, from Proto-Samic *keajnō (“road”).[1] Cognate with Karelian keino.
Pronunciation
- IPA(key): /ˈkei̯no/, [ˈk̟e̞i̯no̞]
- Rhymes: -eino
- Syllabification(key): kei‧no
- Hyphenation(key): kei‧no
Noun
keino
- means, way, vehicle (entity to achieve an end) [with illative ‘for’; or with first infinitive ‘to do’]
- Synonyms: tapa, väline
- trick, stunt (effective, clever or quick way of doing something)
- Synonyms: konsti, kikka, juju, jippo
- (rhetoric, chiefly in compounds) device (technique that an author or speaker uses to evoke an emotional response in the audience)
- Synonym: tehokeino
- (archaic) tool
- Synonym: työkalu
Declension
| Inflection of keino (Kotus type 1/valo, no gradation)
|
| nominative
|
keino
|
keinot
|
| genitive
|
keinon
|
keinojen
|
| partitive
|
keinoa
|
keinoja
|
| illative
|
keinoon
|
keinoihin
|
|
|
singular
|
plural
|
| nominative
|
keino
|
keinot
|
| accusative
|
nom.
|
keino
|
keinot
|
| gen.
|
keinon
|
| genitive
|
keinon
|
keinojen
|
| partitive
|
keinoa
|
keinoja
|
| inessive
|
keinossa
|
keinoissa
|
| elative
|
keinosta
|
keinoista
|
| illative
|
keinoon
|
keinoihin
|
| adessive
|
keinolla
|
keinoilla
|
| ablative
|
keinolta
|
keinoilta
|
| allative
|
keinolle
|
keinoille
|
| essive
|
keinona
|
keinoina
|
| translative
|
keinoksi
|
keinoiksi
|
| abessive
|
keinotta
|
keinoitta
|
| instructive
|
—
|
keinoin
|
| comitative
|
See the possessive forms below.
|
| first-person singular possessor
|
|
|
singular
|
plural
|
| nominative
|
keinoni
|
keinoni
|
| accusative
|
nom.
|
keinoni
|
keinoni
|
| gen.
|
keinoni
|
| genitive
|
keinoni
|
keinojeni
|
| partitive
|
keinoani
|
keinojani
|
| inessive
|
keinossani
|
keinoissani
|
| elative
|
keinostani
|
keinoistani
|
| illative
|
keinooni
|
keinoihini
|
| adessive
|
keinollani
|
keinoillani
|
| ablative
|
keinoltani
|
keinoiltani
|
| allative
|
keinolleni
|
keinoilleni
|
| essive
|
keinonani
|
keinoinani
|
| translative
|
keinokseni
|
keinoikseni
|
| abessive
|
keinottani
|
keinoittani
|
| instructive
|
—
|
—
|
| comitative
|
— |
keinoineni
|
| second-person singular possessor
|
|
|
singular
|
plural
|
| nominative
|
keinosi
|
keinosi
|
| accusative
|
nom.
|
keinosi
|
keinosi
|
| gen.
|
keinosi
|
| genitive
|
keinosi
|
keinojesi
|
| partitive
|
keinoasi
|
keinojasi
|
| inessive
|
keinossasi
|
keinoissasi
|
| elative
|
keinostasi
|
keinoistasi
|
| illative
|
keinoosi
|
keinoihisi
|
| adessive
|
keinollasi
|
keinoillasi
|
| ablative
|
keinoltasi
|
keinoiltasi
|
| allative
|
keinollesi
|
keinoillesi
|
| essive
|
keinonasi
|
keinoinasi
|
| translative
|
keinoksesi
|
keinoiksesi
|
| abessive
|
keinottasi
|
keinoittasi
|
| instructive
|
—
|
—
|
| comitative
|
— |
keinoinesi
|
| first-person plural possessor
|
|
|
singular
|
plural
|
| nominative
|
keinomme
|
keinomme
|
| accusative
|
nom.
|
keinomme
|
keinomme
|
| gen.
|
keinomme
|
| genitive
|
keinomme
|
keinojemme
|
| partitive
|
keinoamme
|
keinojamme
|
| inessive
|
keinossamme
|
keinoissamme
|
| elative
|
keinostamme
|
keinoistamme
|
| illative
|
keinoomme
|
keinoihimme
|
| adessive
|
keinollamme
|
keinoillamme
|
| ablative
|
keinoltamme
|
keinoiltamme
|
| allative
|
keinollemme
|
keinoillemme
|
| essive
|
keinonamme
|
keinoinamme
|
| translative
|
keinoksemme
|
keinoiksemme
|
| abessive
|
keinottamme
|
keinoittamme
|
| instructive
|
—
|
—
|
| comitative
|
— |
keinoinemme
|
| second-person plural possessor
|
|
|
singular
|
plural
|
| nominative
|
keinonne
|
keinonne
|
| accusative
|
nom.
|
keinonne
|
keinonne
|
| gen.
|
keinonne
|
| genitive
|
keinonne
|
keinojenne
|
| partitive
|
keinoanne
|
keinojanne
|
| inessive
|
keinossanne
|
keinoissanne
|
| elative
|
keinostanne
|
keinoistanne
|
| illative
|
keinoonne
|
keinoihinne
|
| adessive
|
keinollanne
|
keinoillanne
|
| ablative
|
keinoltanne
|
keinoiltanne
|
| allative
|
keinollenne
|
keinoillenne
|
| essive
|
keinonanne
|
keinoinanne
|
| translative
|
keinoksenne
|
keinoiksenne
|
| abessive
|
keinottanne
|
keinoittanne
|
| instructive
|
—
|
—
|
| comitative
|
— |
keinoinenne
|
| third-person possessor
|
|
|
singular
|
plural
|
| nominative
|
keinonsa
|
keinonsa
|
| accusative
|
nom.
|
keinonsa
|
keinonsa
|
| gen.
|
keinonsa
|
| genitive
|
keinonsa
|
keinojensa
|
| partitive
|
keinoaan
keinoansa
|
keinojaan
keinojansa
|
| inessive
|
keinossaan
keinossansa
|
keinoissaan
keinoissansa
|
| elative
|
keinostaan
keinostansa
|
keinoistaan
keinoistansa
|
| illative
|
keinoonsa
|
keinoihinsa
|
| adessive
|
keinollaan
keinollansa
|
keinoillaan
keinoillansa
|
| ablative
|
keinoltaan
keinoltansa
|
keinoiltaan
keinoiltansa
|
| allative
|
keinolleen
keinollensa
|
keinoilleen
keinoillensa
|
| essive
|
keinonaan
keinonansa
|
keinoinaan
keinoinansa
|
| translative
|
keinokseen
keinoksensa
|
keinoikseen
keinoiksensa
|
| abessive
|
keinottaan
keinottansa
|
keinoittaan
keinoittansa
|
| instructive
|
—
|
—
|
| comitative
|
— |
keinoineen
keinoinensa
|
|
Derived terms
References
- ^ Kuokkala, Juha. Suomen keino, saamen geaidnu ja kantaskandinaavin diftongiassimilaatio (2019). In S. Junttila & J Kuokkala (eds.) Petri Kallio rocks : Liber semisaecularis 7.2.2019 p. 116–125. Kallion etymologiseura.
Further reading
Anagrams